Jo kolmanteen menestysalbumiinsa ehtinyttä Indicaa kuunnellessa ja katsoessa on monesti tullut mieleen, että bändidynamo Jonsu olisi voinut valita ilmaisukeinokseen yhtä hyvin satukirjailijan tai kesäteatterin lavastajan ammatit. Musiikki jää tässä konseptissa sivuseikaksi. Mutta kuten Lordi on vastustamattomasti osoittanut, hyvä idea sysää voimallaan keskinkertaisetkin sävellykset vyörymään.
Albumin ensisingle Linnansa vanki kierrättää kylmän viileästi Ikuinen virta -hitin melodiaa ja reitti sateenkaaren päässä odottavalle aarrearkulle on varmasti turvallinen. Kuten tematiikkaan varmasti tutustunut Jonsukin tietää, on klassikkosatujen aineksina aina jotain epämääräistä, hurjaa tai pelottavaa. Indica on siis lähempänä Walt Disneytä kuin Grimmin veljeksiä. Epäuskottavuus on huipussaan, kun albumin ensimmäiset sanat ovat "Tahdon lyödä nyrkin seinään." Livenä vaivalloinen yhteensoitto on sentään sparrattu pysymään koossa.
Ja aivan kuten Lordikin, Indica on lasten musiikkia. Taustamusiikkia kevyille roolileikeille ja vaaleanpunaiselle fantasialle.
(Soundi 04/2007)
 | | | ANTTI LUUKKANEN | ||
| | | SOUNDIN LUKIJAT | ||
 | | | | | SINUN ARVOSTELUSI |
