70-luvun lopulla rock- ja popmusiikin historia alkoi olla jo sen mittainen, että sitä ryhdyttiin koostamaan teemallisiksi kokonaisuuksiksi. Graffiteiksi nimettyjä 60-luvun hittikokoelmia ilmestyi monissa Euroopan maissa, muun muassa Italiassa ja Ruotsissa. Suomessa idean vei vinyylille asti toimittaja Unto Torniainen, jonka toimittamat Finnish Graffiti -tuplat ilmestyivät vuonna 1979. Ne olivat EMI:n Finnrock-tuplan ohella pitkään ainoita suomirockin historiaa peilanneita levyjä, ja täyttivätkin aikanaan tehtävänsä hyvin.
Tänään tilanne on kokonaan toinen. Suomalaisen populaarimusiikin historiaa on saatavana - vieläpä edulliseen hintaan - jo sadoilla erilaisilla kokoelmilla, etenkin Warner Musicin 20 Hittiä -sarjan muodossa. Niinpä nyt ensi kertaa cd-versioina julkaistuista Finnish Graffiteista on aika ajanut hieman ohi. Tottakai näillä levyillä, varsinkin kakkosalbumilla on muutamia mielenkiintoisia ja edelleenkin melko harvinaisia äänitteitä. Sellaisia ovat muun muassa tamperelaisen Matthewsin Angela, haminalaisen The Stringsin hupaisa Hailii happamii sekä Kirkan rankka liverevitys Bama lama bama loo (vääntynyt tässä muotoon Mama lama bama lou!). Muutoin sisältö on enimmäkseen jo moneen kertaan kierrätettyä, osittain puhkikulunuttakin tavaraa. Nykyvinkkelistä katsoen enimmäkseen aika haparoivan varhaisen kotimaisen rautalankamusiikin osuus on aivan liian suuri.
(Soundi 06-07/2002)
 | | JAKE NYMAN | |||
| | | SOUNDIN LUKIJAT | ||
 | | | | | SINUN ARVOSTELUSI |
