SOUNDI 05 / 2007

4.5.2007 23:00

KUUKAUDEN DEMO: BEAUTIFUL BETRAYAL

Heidi Mannström (laulu),
Jesse Hakala (kitara),
Aapeli Kivimäki (kitara),
Kari Perälä (koskettimet),
Ari Kilpiäinen (basso),
Markus Lehtinen (rummut)

KUUKAUDEN DEMO: BEAUTIFUL BETRAYAL

Heidi Mannström (laulu),
Jesse Hakala (kitara),
Aapeli Kivimäki (kitara),
Kari Perälä (koskettimet),
Ari Kilpiäinen (basso),
Markus Lehtinen (rummut)

 

www.beautifulbetrayal.com
www.myspace.com/bbetrayal

Jyväskyläläinen Beautiful Betrayal on kehittynyt tavattoman tyylikkääksi ja täyteläiseksi tunnelmametallibändiksi, jonka uudella demolla ottama askel on melkoinen harppaus eteenpäin. Yhtyeen potentiaali oli havaittavissa jo kolme vuotta sitten tehdyllä ensimmäisellä studiodemolla, mutta vuodet ovat hioneet bändistä turhat saumat pois ja nyt BB toimii selvästi kokonaisvaltaisemmin. Silti erityisesti kitaristit herättelevät keskittymään heidän tyylikkääseen työskentelyynsä.
Myös sävellyspuolella yhtyeen kyvyt pääsevät hienosti oikeuksiinsa. Yhtye on sovittanut kappaleistaan massiivisia ja jylhiä järkäleitä ja alleviivaa biisiensä surumielistä sekä melankolista olemusta. Vaikka kappaleet ovat hyvin monipuolisia ja laaja-alaisia, bändi ripottelee kappaleisiinsa sellaisia koukkuja, jotka vetävät yhteen sävellysten teemoja ja tekevät biisien kuuntelun sopivalla tavalla helpoksi.

BEAUTIFUL BETRAYAL – HAASTATTELU:

Miten päämäärätietoista bändin kehitys on ollut, kitaristi Aapeli Kivimäki?
– Emme ole sillä tavalla ajatelleet asiaa. Kehitystä on tapahtunut samalla, kun näitä hommia on tehty. Homma on edennyt omalla painollaan. Varmaan sekin vaikuttaa, että porukka ei ole kauheasti vaihtunut. Meillä on uusi kosketinsoittaja. Hän on taitava kaveri ja tuonut kaikkea uutta mukanaan.

BB kunnostautuu uudella demollaan sovituspuolella. Miten tarkkaan niitä mietitään kappaleiden työstövaiheessa?
– Demolla on yksi Arin ja yksi minun tekemä biisi. Olemme tehneet ne itseksemme suhteellisen valmiiksi, mutta sovituksellisia juttuja aletaan lisäillä siinä vaiheessa, kun olemme kuulleet kosketinsoittajan ja laulajan näkemykset asioista. Ne kasautuvat pikkuhiljaa kokonaisiksi biiseiksi. Enemmän kysymys on viilaamisesta. Joskus tulee olo, ovatkohan kaikki jutut tarpeellisia. Mieluummin kuitenkin enemmän kuin vähemmän, kun biisejä voi aina riisua.

Ketkä ovat esikuvianne?
– Eniten yhteistä kiinnostusta on Sentencediä ja Entwineä kohtaan, ja kyllä Charonistakin kämpillä puhutaan paljon.

BB edustaa kuitenkin selvästi tunnelmallisempaa tyyliä?
– Jos pidämme joitakin bändejä esikuvina, emme silti pyri soittamaan samanlaista musiikkia. Coverit ovat asia erikseen. Viimeksi olemme soittaneet In Flamesia.

Rumpali Markus Lehtinen soittaa myös Dark The Sunsissa ja sinä Soulfallenissa. Molemmilla bändeillä on levytyssopimus ja pitkäsoittoa luvassa. Miten tämä vaikuttaa BB:n toimintaan?
– Pikemminkin BB saattaa hyötyä, kun olemme tutustuneet uusiin ihmisiin ja päässeet jakelemaan samalla BB:n demoa. Tietysti aikatauluissa on omat sumplimisensa, mutta keikkoja ei ole ainakaan tarvinnut perua päällekkäisyyksien takia.

Onko BB:lle ollut sopimuksia tarjolla?
– Ei vielä, vaikka olemme odottaneet, että joku muu ryhtyisi maksamaan meidän huvimme. Jos uuden demon myötä ei mitään tapahdu, teemme taas loppukesästä uutta demoa ja niitä voisi alkaa julkaista useamminkin kuin kerran vuodessa. Ei meillä tietenkään kiire ole, mutta olisi kiva ottaa askel myös levytyssopimuksen suuntaan.

Mistä muuten biisintekovaiheessa tietää, kummalle bändille kappale on syntymässä?

– Sen tietää heti ensimmäisestä riffistä.

 

MUUT KATSASTETUT

ENTHROPE
Juha Sorsa (basso), Mikko Mustonen (rummut), Miika Partonen (laulu), Jani Juhola (kitara, koskettimet), Ville Keinänen (kitara, koskettimet, taustalaulu, laulu)
www.enthrope.com

Enthrope on perustettu vasta viime vuonna, mutta bändin jäsenillä on pitkä kokemus takanaan ja entisillä kokoonpanoilla on levytettykin. Enthropen musiikillinen kunnianhimo on selvästi korkealla ja yhtye pystyy hyvin toteuttamaan näkemyksensä. Bändin kalmametallissa on reilusti kauhuelementtejä, jotka kumpuavat erityisesti oivallisesti sovitetuista koskettimista. Lisäksi biiseissä on sisäänrakennettuna melodioita, joiden tuella sävellykset heräävät eloon täydessä loistossaan. Enthrope on hillityllä tavalla raju, mistä syntyy tiettyä hienostuneisuutta, mutta särmikkyyttä silti löytyy. Enthrope on selvästi tulevaisuuden nimi.

IRON SPHERE
Petri Ilvonen (kitara), Riku Turunen (laulu), Christian Pulkkinen (koskettimet), Jarno Vanhanen (rummut), Jari Hepomaa (basso)
www.ironsphere.net

Jos joku ei tiedä, mitä on powermetal, napatkoon Iron Spheren tuoreen demon kouraan ja kuunnelkoot siitä. Pääkaupunkiseudulla pääasiassa vaikuttava orkesteri on suorastaan loistava. Yhtyeen jäsenet ovat suvereeneja virtuooseja, ja bändin solisti kohoaa heti kerralla suomalaisten hevilaulajien aateliin. Bändin biisit ovat raikkaita ja ilmavia voimametallin laavapurkauksia, josta voi aistia Rhapsodyn, Sonata Arctican, Stratovariuksen ja menneiden aikojen Gamma Rayn vaikutteita. Myös Y. Malmsteenia on kuultavissa, mistä kiitos kuuluu erinomaiselle soolokitaristille. Niin kova bändi kuin Iron Sphere onkin, biiseissä on lievää jäljentämisen makua. Miragen kaltaisille hieman kokeellisemmille sävellyksille olisikin kysyntää. Kritiikistä huolimatta Iron Sphere pesee jo tällaisenaan monet levyttäneetkin voimaorkesterit sievästi.

DEMOLISHER
Bullit (laulu), Kalmisto (kitara), Maggot (kitara), Guts (basso), Osiris (rummut)
www.demolisher.net
www.myspace.com/demolisherband

Parin vuoden ikäinen Demolisher on toiminut aluksi sessiopohjalta, mutta viime kesästä lähtien yhtyeellä on ollut vakituinen kokoonpano. Demolisher määrittelee tyylisuuntansa moderniksi deathmetalliksi ja osuu naulan kantaan. Bändi murjoo instrumenteistaan paljon muutakin kuin synkkiä riffejä ja ilkeitä äänimaisemia. Demolisher kaivautuu kappaleisiinsa reilust pintaa syvemmälle ja nostaa esille tasoja, jotka tekevät Demolisherista Demolisherin. Demolisher on ilkeä bändi, jonka raipan iskut ovat hävyttömän pisteliäitä ja saavat vereslihan kirvelemään kunnolla.

CARCOSA
Kaisu (laulu), Jyrki (kitara), Mike (kitara), Pauli (basso), Tume (rummut)
www.carcosaband.com

Carcosa on vieraillut pariin otteeseen Antti Luukkasen käsittelyssä ja osoittautunut kehityskelpoiseksi orkesteriksi. Bändin kolmas demo kuulostaa siltä, että bändin aiemmin ilmeisesti selkeämmin esille tunkeneet vaikutteet ovat muotoutuneet omaleimaisuudeksi, ja yhtye itse ilmoittaa olevansa tällä hetkellä selvästi metallisempi kuin aikaisemmin.
Näin varmasti onkin, sillä tuoreimmalla demollaan bändi ajaa katujyrällä yli vakaasti ja juurikaan jarruttelematta. Bändin laulajatar osoittautuu erittäin kovaksi tekijäksi, joka ei kyllä ole mitenkään hempeä saati säästeliäs. Hänen tanakka ääni ja laaja skaala kattaa kaiken vihaisesta murinasta tummasävyiseen maalailuun, kuten bändin biisitkin.

KIANA
Jani Hytönen (laulu), Antti Kilpi (kitara), Jarno Suodenjoki (kitara), Oskari Nyman (basso), Wellu Koskinen (rummut)
www.houseofkiana.com
www.myspace.com/houseofkiana

Kiana oli jo ensimmäisellä demollaan vakuuttavan oloinen yhtye, joskin omaperäisyyden puute teki kiusaa. Periaatteessa Kianan melodinen kalmametalli ei ole löytänyt oleellisesti omaperäisempiä sävyjä vieläkään, mutta yhtyeen erinomaiset sävellykset, värikkäät sovitukset ja yhtyeen napakka esiintyminen hienoa laulajaa myöten peittoavat mieleen hiipivät kriittiset sanat.
Sikäli Kiana on kovien vaatimusten edessä, että yhtye ei saa päästää sävellyskynäänsä piirunkaan vertaa tylsistymään. Uuden demon kappaleiden loistokkuuden äärellä vaatimus ei tunnu kohtuuttomalta.

PROFUSE
Marko (rummut), Jombe (korkettimet), Pasi (basso), Mirka (laulu), Pete (kitara)
www.mikseri.net/profuse
www.myspace.com/bandprofuse

Profuse lähti aikoinaan liikkeelle industrial-projektina, ja nykyään industrial on enää kaukainen haamu bändin musiikissa. Ensimmäisen demon jälkeen bändi on ottanut mukaan kosketinsoittajan, ja uudella demolla hänen merkityksensä kappaleissa osoittautuu erittäin keskeiseksi.
Profuse yhdistelee musiikissaan tyylilajeja varsin vapaasti, mutta yhtye on jo löytänyt oman persoonallisen linjansa, jota edetään varsin johdonmukaisesti. Bändin kappaleet nappaavat kiinni välittömästi, ja vaikka ne näin demomuodossa saattavat tuntua riisutuilta, ne ovat jo itsessään hyvin mahtipontisia.

DEATHCON4
Markus Saloranta (laulu, kitara), Pete Hockanen (kitara), Mikko Siloaho (basso), Miika Karjalainen (rummut)
www.deathcon4.com

Deathcon4 on toiminut vasta reilun vuoden, mutta bändin jäsenillä riittää kokemusta reilusti nykyistä orkesteriaan edeltävältä ajalta. Bändi soittaa heviä reilulla rock-asenteella, mutta hien hajun kaverina saa toki nuuhkia vähän parfyymeitäkin. Deathcon4 on tanakka ja suoraselkäinen ryhmä, jonka napakkuus on näillä palstoilla melkein ainutlaatuista. Bändillä on paljon hienoja ideoita, jotka se pystyy toteuttamaan tyylikkäästi. Silti kappalemateriaali ei vielä aivan potkaise polvilleen, mutta asenteessa ei ole moitteen sijaa.

DEVILHORN
Mikko Knuutila (kitara), Andre Lindgren (basso), Arto Vesander (rummut), Kai-Pekka Kangasmäki (kitara), Ville Ryöti (laulu)
www.devilhorn.org

Devilhorn on alunalkaen ollut Ville Ryötin sooloprojekti ja hän on julkaissut useammankin demon tehtyään ne kokonaan itse. Tuorein julkaisu on ensimmäinen, jolle nokkamies on koonnut bändin ympärilleen. Soittajat ovat tuttuja muun muassa Stam1nan, Chaos Creationin ja Phantom Painin riveistä. Devilhorn on tarkka ja napakka death/thrash-orkesteri, joka hallitsee hommansa kaikilla osa-alueilla. Myös sävellys- ja sovituspuoli ovat hyvin hanskassa. Devilhornin biisit ovat näppäriä riffikokoelmia, mutta loppupeleissä kappaleilta jää odottamaan hieman jotakin enemmän. Vaikka Devilhorn on varteenotettava ja varsin kaikkivoipainen tyylisuuntansa edustaja, pieni kasvottomuuden tuntu jää kaivelemaan. Kuitenkin bändi osoittaa Humans Torn Apart -kappaleellaan, että sillä on kykyjä ja avuja saavuttaa jotakin paljon enemmän.

TEARDOWN
Katja (laulu), Ahmis (kitara), Pipsa (koskettimet), Rami (rummut), Keltsu (kitara), Laba (basso)
www.teardown.tk

Teardown ilmoittaa löytäneensä oman tyylinsä vasta käsillä olevalla demolla. Bändi on sen verran varmaotteinen, että ainakaan kovin haparoivin askelin bändin ei usko astelleensa nykyiselle paikalleen. Teardown on tunnelmallinen, ei liian raskas, ilmeikäs ja kaihoisa. Bändi on pyrkinyt kulkemaan omia polkujaan esikuvistaan huolimatta ja on onnistunutkin luomaan itsensä näköistä musiikkia. Teardown on tyylikkään oloinen orkesteri. Erityiskiitoksen yhtye ansaitsee runsaista sovituksistaan sekä jännittävistä melodioistaan, jotka tarjoilevat paljon yllättäviäkin käänteitä.

KAMELEONTTI
Samuli Varis (kitara), Ville Hakasalo (kitara, laulu), Riku Varis (basso), Heikki Oinonen (rummut)
www.kameleontti.com
www.myspace.com/kameleonttimusic

Tampereen suunnalta tuleva Kameleontti on demoefektin mittapuun mukaan vanha orkesteri, sillä historia ulottuu vuoteen 1998. Bändi on vieraillut Luukkasen Antin luotsaamassa demoefektissä, mutta ilmaisu on kyllä sitä itseään, jos mikä. Kameleontin vaikutteet ovat suodattuneet suunnasta jos toisesta, ja vuosien mittaan bändistä on kehkeytynyt kohtuullisen omaperäinen joukkio. Yhtyeen biiseissä on nyansseja, tummasävyisiä melodiakulkuja ja kiehtovaa örinälaulua puhumattakaan bändin napakasta esityksestä. Vaikka Kameleontti kuulostaa erittäin hyvältä, se ei pysty vetämään turpaan siten, että varmasti tuntuu. Silti Kameleontin tuorein demo on jo sellainen, että iskun tullessa mieluummin väistää, koska bändi pystyy satuttamaan aika kipeästi.

IVIAN
Ville-Veikko Tomminen (laulu), Aleksi Suoranta (kitara), Petteri Vainio (kitara), Tero Vuorinen (basso), Helend Jantsikene (rummut)
www.mikseri.net/ivian
www.myspace.com/ivianband

Ivian on vasta vajaan vuoden ikäinen orkesteri, mutta silti bändillä on jo kaksi demoa tehtynä. Ivian tekee metallia suomeksi, mutta oikeastaan vain kieli on ainoa yhteinen nimittäjä muiden Suomi-metallin genreen kuuluvien yhtyeiden kanssa. Ivian tekee omaperäistä metallia, jossa kuuluu kaikuja niin deathista kuin NWOBHM-bändeiltä. Yhtye soittaa napakasti ja kitaristien riffipurkaukset rakentelevat hyvää pohjaa laulumelodioille. Laulajakin suoriutuu tehtävästään kohtuullisen hyvin, mutta hetkittäin ääni tahtoo hieman pettää ja laulu tuntuu hieman väkinäiseltä. Silti kokonaisuutena Ivianin biisit ovat vakuuttavia näyttöjä bändin kyvyistä.

THE MYTH OF AUTUMN
Otto Närhi (koskettimet), Pasi Askolin (kitara), Anssi Laukkarinen (basso), Wille Silvast (rummut), Ari Kauppinen (laulu), Jani Viitala (kitara)
www.themythofautumn.com

TMOA kuulostaa nyt selvästi paremmalta ja kokonaisvaltaisemmalta kuin aikaisemmin. Onhan bändi ennenkin tehnyt toimivia biisejä, mutta nyt yhtye pystyy paljon täyteläisempään ja eläväisempään lopputulokseen. Toki se HIM siellä vieläkin jossain kummittelee, mutta ei se haittaa, kun bändin oma tyyli kuitenkin ajaa vaikutteiden ohitse aiempaa selvemmin. TMOA todistaa, miten kappaleet ovat enemmän kuin osiensa summa, sillä koristeiksi lasketut pienet kitaroiden tai koskettimien loihtimat yksityiskohdat täydentävät toisiaan tavalla, josta kasvaa vahvoja tunnelmia.

ÄÄNIPORTTI
Mari Alasalmi (koskettimet), Jukka Parantainen (kitara), Sami Vänttinen (laulu, kitara), Jani Ung (basso), Janne Mikkonen (rummut)
www.aaniportti.com

Ääniportti vetäisee biisejään liipaten edelleenkin läheltä Mokomaa, mutta se operoi myös Mokomalle vierailla tasoilla. Bändin biisejä siivittää surumielisyys jopa rankemmin murjovissa osioissa. Kosketinsoittimien oivallisen niukat linjat toimivat erinomaisena tukirankana, ja yhtyeen melodioissa on nyt syvyyttä sekä voimaa selvästi enemmän kuin edellisellä demolla. Ääniportin jäseniltä on alkanut löytyä näkemystä ja tyylitajua, vaikka sarkaa vielä riittääkin.

LIKE TOMORROW
Tuuli Peltomäki (laulu), Tuomas Vuorela (koskettimet), Antti Konttinen (kitara), Samuli Toivola (basso), Asko Vainiopekka (rummut)
www.liketomorrow.com

Kun bändissä on naislaulaja, tyylisuunta melodinen metalli ja koskettimet hallitsevassa roolissa, ei liene ihme, jos bändiä ensimmäiseksi tulee verranneeksi Nightwishiin. Like Tomorrown kohdalla vertailu jää kuitenkin puolitiehen, sillä bändin biiseissä ja esityksessä on vaikutteita tunnelmametallin ja kevyen gootin suunnalta. Euran ja Turun suunnalla majaa pitävä LT tekee nättejä sävellyksiä, joille laulajan hieman hauras ja vilpitön ääni laskee kauniin kruunun. LT ei ole niin mahtipontinen kuin ehkä itsekin haluaisi olla, mutta tällaisenaan musiikin runsas ilmavuus pääsee tuulahtelemaan leppeästi silloinkin, kun yhtye takoo tanakammin.

CASKET
Eero Silvonen (kitara), Ville Rutanen (laulu), Juha Heikkinen (basso), Lauri Silvonen (kitara), Markus Komonen (rummut)
www.casketband.com

Casket on kotiseudullaan herättänyt mielenkiintoa, vaikka käsillä on vasta yhtyeen ensimmäinen demo. Nuoriksi herroiksi bändin soittajien näkemykset ja taidot ovat ehtineet jalostua pitkälle. Bändin death on uskollinen esikuvilleen tiettyyn pisteeseen saakka, ja siitä avautuu omanlaisensa melodinen ja synkkä äänimaisema. Casket luottaa pieniin yksityiskohtiin, joiden tuottamat nyanssit saavat yhtyeen soundin laajenemaan ja avautumaan. Casketin mieli on hyvin hyvin musta, ja silti bändi pystyy kaivamaan siitä sävyeroja.

THE SERPENT SUN
Sami Kujala (laulu, kitara), Jami Stenholm (kitara), Petri Lyyra (basso), Antti Niilola (rummut)
www.theserpentsun.com

TSS on tehnyt täydellisen kasvojenpesun, sillä bändin goottimetalli on vaihtunut rockaavaan deathmetalliin. Kuten odottaa saattaa, TSS arvostaa edelleen tiettyä yksinkertaista linjaa, mutta silti biiseistä löytyy harkiten sijoitettuja yksityiskohtia, joiden biisejä elävöittävä vaikutus on ilmeinen. Eniten yhtye on kehittynyt asennepuolella ja bändikemiassa, sillä yhtyeen soitto tuntuu hyvin vaivattomalta ja erittäin sujuvalta. Bändi pistää biisinsä svengaamaan, eikä fiilis laske edes suvantovaiheissa. Vaikka biisien omaperäisyysaste ei ehkä olekaan kovin korkea, juuri asenteensa ansiosta yhtye pystyy kohottamaan sävellystensä arvoa.

KIVIMETSÄN DRUIDI
Jenni Onishko (laulu), Joni Koskinen (laulu, kitara), Antti Koskinen (koskettimet), Lukas Pearsall (koskettimet), Antti Rinkinen (kitara), Simo Lehtonen (basso), Ville Ryöti (rummut)
www.kivimetsandruidi.com
www.mikseri.net/kmd
www.myspace.com/kivimetsandruidi

Kivimetsän Druidin kokoonpano on demon äänitysten jälkeen muuttunut kosketinsoittajan ja rumpalin verran, kun Pearsali ja Ryöti lähtivät omien projektiensa pariin. Bändi on löytänyt uuden rumpalin, mutta toista kosketinsoittajaa ei aiota hakea. KD:n fantasiametalli soi uudella demolla edeltäjiään paremmin ja varsinkin bändin yhteissoitto on parantunut. Biisien kansanmusiikkivaikutteet noudattelevat perinteitä edelleen hieman liiankin orjallisesti, ja kappaleet kaipaavat omaperäisempiä koukkuja tai edes sovituksellisia ratkaisuita, joilla yhtye pystyisi nostamaan omaleimaiset piirteensä paremmin esille. Hauras naislaulu ja örinävokaalit eivät vieläkään ota istuakseen saumattomasti kokonaisuuteen. Vaikka laulajat ovat sinänsä asiansa osaavia, he eivät soi kovin hyvin yhdessä. KD onkin ilmiönä mielenkiintoisempi kuin musiikilliselta anniltaan – ainakin vielä.

INFERAL
Kruise DeManic (laulu), Kaskine (kitara), Jouni (kitara), Wel (basso), Antsu (rummut)
www.inferal.com

Inferal on tehnyt jo yhden demon, mutta sen tarkoituksena oli selvittää bändin jäsenille, minkälaiseen suuntaan yhtyettä voi kehittää. Tyylilajiksi kehkeytyi vanhan koulukunnan thrash ja yhtyeen musiikillisten juurten kotiseutu löytyy Amerikasta. Bändi on kuunnellut huolellisesti Metallicansa ja Slayerinsä. Välillä tuntuu, että esikuvien jalanjäljissä astellaan hieman liiankin tarkkaan. Toisaalta, Inferal on napakka ja ärjy ryhmä ja biisit ovat toimivia rypistyksiä, joten bändi saa niine avuineen paljon anteeksi. Yhtyeen pelkistetty thrash voisi mennä hukkaan, ellei yhtyeessä olisi taitavaa laulajaa. Ja kun kokonaisuus vaikuttaa kaikin puoli onnistuneelta, yhtye pystyy peittämään sen tosiasian, että kappaleet eivät sittenkään ole erityisen omaperäisiä. Myös kielivalinnat hieman hämäävät, sillä osa kappaleista on englanninkielisiä ja osa suomenkielisiä. Olisi ehkä tarpeen valita jompikumpi.

CURIMUS
Marko Silvennoinen (laulu, perkussiot), Jarno Ääri (basso), Jucca Ääri (rummut), Juha-Matti Helmi (kitara)
www.curimus.com

Vajaan kolmen vuoden ikäisen Curimuksen miehistöllä on soittokokemusta entuudestaan, joten tietyt perusasiat bändillä on kunnossa. Yhtye vetää thrashia napakasti ja pitää tempot kurissa. Yhtyeenä Curimus vaikuttaa kurinalaiselta ryhmältä. Bändin biiseistä vain on hankala saada otetta. Ne ovat melkolailla riisuttuja, ja kun sävellykset sinällään ovat kovin suoraviivaisia ja ilmeettömiä, yhtyeen potentiaali ei pääse demolta oikeuksiinsa. Curimukselta kaipaa selvästi omaperäisempää lähestymistapaa metalliin.

TRESPASSENGER
Anssi Rissa (kitara, laulu), Lasse Mäkelä (kitara, taustalaulu), Raimo Manninen (koskettimet), Tomi Latvala (basso), Rami Rissa (rummut)
www.trespassenger.com

Trespassenger on aiemmin tullut tutuksi Envy-nimisenä, mutta nimi päätettiin vaihtaa, kun Envyksi ristittyjä bändejä alkoi putkahdella enemmän kuin tarpeeksi. Bändi on kehittynyt roimasti muutaman vuoden aikana. Tyylisuunta alkaa olla jotakuinkin selvä, ja bändi on kyennyt yhdistelemään vaikutteensa varsin omaperäiseksi metallimöykyksi. Yhtyeen orastava melodisuus osuu biiseissä napakymppiin, mutta laulupuoli mättää. Murinapuoli on kohdallaan, mutta puhtaammissa osioissa laulaja välillä eksyy erittäin pahasti nuotista. Kun laulupuoli otetaan vielä haltuun, homma vaikuttaa hyvältä.

SOUL TERROR
Sauli Kukkonen (kitara), Wille Mäntylä (laulu), Mika Kankainen (rummut), Sami Kettunen (basso)
www.soulterror.com

Parin vuoden ikäinen oululaisbändi on haeskellut tyyliään vähän joka suunnalta, mikä kuuluu vielä tältä bändin ensimmäiseltä studiodemolta. Vaikka musiikillisesti ST:n tyyli sijoittuu jonnekin thrashin ja deathin laidalle, laulajan puhdas ja persoonallinen ääni tekee pesäeroa muihin alan yhtyeisiin. Kappaleidensa puolesta bändi ei pysty häikäisemään ja ne kaipaavat selvästi nykyistä enemmän nyansseja ja omaperäisiä ratkaisuita. Taitojen puolesta kehityksen seuraava porras ei ole liian korkealla, sillä yhtye toimii kaiken kaikkiaan hyvin.

THE KUTTHROAT
Niilo Salo (laulu, kitara), Lauri Partanen (kitara), Tommi Pienimaa (rummut), Sakari Partanen (basso)
koti.mbnet.fi/zakkep

The Kutthroatin jäsenet ovat touhunneet yhdessä musiikinkin parissa kuulemma hiekkalaatikkoleikeistä lähtien. Viimeiset kolme vuotta bändi on panostanut soittamiseen tosissaan, ja treenaus on tuottanut tulosta. Bändi kuulostaa nuorten miesten yhtyeeksi kohtuullisen tiukalta, ja örinälaulussa on selkeää miehekkyyttä. Yhtye pyrkii tyylillisesti persoonalliseen ilmaisuun, mutta oma linja on vielä hieman hakusessa, ja eivätköhän biisit jäsenny paremmin tulevaisuudessa. Debyytti on hyvä päänavaus ja näyttö siitä, että potentiaalia löytyy.

Lisää luettavaa