Jukka Pojan, Raappanan, Reino Nordinin ja muiden suomireggae-artistien tuotantoa käsiteltiin uusiksi dub-albumille

21.3.2016 11:16

Mikko “Micho Dread” Rossi julkaisi viime viikolla DUB-albumin, jolle otsikon mukaisesti käsiteltiin suomalaisten reggaebändien tuotantoa uusiksi dub-muotoon. Levyltä voi bongata Jukka Pojan, Sound Explosion Bandin, Raappanan, Reino Nordinin, Laulurastaan, Kapinaliiton, The Valkyriansin, Polkuharmonixin ja Capital Beatin raitoja.

Suomessa ei puhdasveristä dubia ole vielä liiemmin tehty. Kysyimme Rossilta, millaista oli toimia alalla pelinavaajana ja miltä suomalainen reggae kuulostaa muun maailman takapotkumusiikin rinnalla. Hyvältähän se, monessa reggaebändissäkin vaikuttanut Rossi toteaa.

Kertoisitko dub-albumisi taustoista?

”Dub on kulkenut reggae-musiikin mukana sen syntyajoista lähtien ja mielestäni siellä, missä on reggaetä, kuuluu olla myös dubia. Suomessa tuotettua reggaeta on tehty jo pitkään, mutta varsinaista dub-miksattua levyä ei ole kuulunut.

Suomessa on päteviä muusikkoja ja tuottajia, jotka ymmärtävät tyylin päälle ja osaavat tehdä hommat kuten reggaessa pitää tehdä.
– Mikko Rossi

Ajatuksenani oli tehdä kokoelmalevy suomalaisten reggae-yhtyeiden ja artistien kappaleista ja samalla esitellä tätä äänikulttuuria siitä kiinnostuneille. Yksittäisiä dub-miksauksia toki löytynee silloin tällöin reggaelevyiltä, mutta nyt ajatuksena oli laittaa tavaraa enemmän yksiin kansiin.

Tuottaja Bommitommi ehdotti Kari Hynnistä levyn julkaisijaksi, ja niin Karin ennakkoluuloton asenne aiheeseen antoi ensisysäyksen tuotannolle.”

Valaise hieman dubin saloja niille, jotka eivät genreä tunne. Miten käytännössä teit levysi musiikin?

”Dub syntyi 1960–70-lukujen vaihteessa Jamaikalla tuottajien ja äänimiesten hakiessa soundeilleen uusia ulottuvuuksia. Ne olivat pääsääntöisesti instrumentaaliremixejä olemassa olevista kappaleista, ja näihin päädyttiin muokkaamalla kappaleiden materiaalia miksauspöydällä.

Dubeissa on tavallista sulkea laulu- ja instrumenttiraitoja ja näin korostaa rumpujen ja basson osuutta. Siten tuodaan esiin riddim ja sen olennaiset osat.

Tämän jälkeen ääni-insinööri lisää efektejä kuten reverbiä, delaytä, phaseria sekä muokkaa ekvalisaatoreilla äänikuvaa uudelleen. Alkuperäisen kappaleen osia nostetaan silloin tällöin esiin miksaspöydän fadereilla, ja näin kappaleen rakennetta muokataan uudelleen.

Lopputuloksena syntyy ääniavaruuksia, kolmiulotteisia maisemia sekä rohkeaa ja väkevää tulkintaa, jossa miksaaja ikään kuin ‘soittaa’ mikserillä kappaleita uudella tavalla.

Myöhemmin dub on saanut monia uusia muotoja, ja sen vaikutuksia on heijastunut paljon populaarimusiikkiin. Nykyään musiikkia voidaan säveltää jo suoraan dubiksi käyttäen edellä mainittuja määreitä soitto- ja miksausvaiheessa.

Itse lähestyin tätä projektia uskollisena perinteisille metodeille. Saatuani kappaleiden raidat eri tuottajilta ohjasin ne tietokoneelta mikseriin 8–10 kanavaan ja reititin ulkoisia efektejä kuten jousikaikua, analogista ja digitaalista delaytä, nauhakaikuja, erilaisia filttereitä, phasereita ja flangereita mikserin auxeihin, ja näin maisemoin äänikuvan uudelleen. Ekvalisaattoreita kääntelin ääriasentoihin ja muokkasin näin instrumenttien ja lauluraitojen ilmettä ja paikkaa äänikuvassa.

Fadereilla mutetin ja toin takaisin kuuluviin instrumentteja, ja jätin niitä kellumaan erilaisiin delay-avaruuksiin. Tämä kaikki ohjautuu lopuksi mikserin master-ulostulosta Tascamin nauhuriin, joka tallentaa sopivasti yliohjatun signaalin kelanauhalle.

Mielestäni dubin säännöt ovat aika väljät, ja jokainen äänimies kehittää lopulta omat työmetodinsa, joilla miksauksia tekee.”

Millainen on oma historiasi muusikkona?

”Olen soittanut useankin orkesterin riveissä vuosien saatossa. Ensimmäinen varteenotettava ryhmä oli 2000-luvun alussa syntynyt Roots Cultivation, joka teki roots reggaeta brasilialaisen laulajan Luiz Ribeiron kanssa.

Sittemmin muodostui bändi Suhinators, joka kokosi ison joukon soittajia ja laulajia räjähtäville livekeikoille. Hetken aikaa oli Fi-Reggae Allstars, joka sekin kokosi suomalaisia reggae-laulajia yhteen.

Groundsound Band puolestaan toimi useamman vuoden taustabändinä marokkolaiselle Momocatille sekä yhdysvaltalaiselle James Plookie Wertsille, jonka kanssa keikkailtiin lähinnä Virossa. Mirkka & Madrugada oli tyyliltään brasilialaista forróa.

Näissä bändeissä soitin lähinnä bassoa tai kitaraa. Sound Explosion Bandissä toimin rytmikitaristina, ja keikkaa tehtiin Jukka Pojan, Raappanan ja Puppa J:n kanssa.

Jostain syystä melkein kaikki ryhmät, joissa olen ollut mukana, ovat olleet reggae-bändejä.”

Miten valitsit raidat, jotka otit albumillesi työstettäväksi?

”Valitsin kappaleita, joissa omasta mielestäni oli mielenkiiltoinen riddim ja jotka toimisivat dubeina. Otin yhteyttä eri tuottajiin, ja sain näin kappaleiden raitoja haltuuni. Miksasin noin 25 biisiä, joista valitsin nämä versiot levylle. Uusi levy on jo työn alla.”

Millaista palautetta Jukka Poika, Reino Nordin, Valkyrians, Sound Explosion Band ja muut yhtyeet ovat albumistasi antaneet?

”Palaute on ollut positiivista. Kaikki eivät ole toki kuulleet kaikkia biisejä, mutta omiin versioihinsa he ovat olleet tyytyväisiä ja kannustaneet kokoelman tekemisessä. Arvostan suuresti kaikkia albumilla olevia artisteja rohkeudesta ja luottamuksesta sekä mahdollisuudesta tehdä näitä dubeja.”

Kari Hynnisen lähettämässä tiedotteessa mainitaan, että albumisi ”nostaa kotimaisen reggaen riman kansainväliselle tasolle”. Oletko saanut ulkomailta vielä palautetta?

”Dub-musiikki on erittäin suosittua esimerkiksi Ranskassa, Saksassa ja Englannissa. On tavallista, että dubia on mukana soundsystemien tai bändien keikoilla ja voi sanoa, että se kulttuuri on ja voi hyvin Euroopan suurkaupungeissa. Ihmiset tunnistavat dubin, ymmärtävät sen funktion ja kuluttavat sitä kuin mitä tahansa muutakin subgenreä.

Soitin jamaikalaisille muusikoille joitain raitoja levyltä, ja palaute oli erittäin kannustavaa. Myös muutama ranskalainen dubipää oli hyvin innoissaan kuullessaan sitä. Tämä rohkaisi toteamaan, ettei dubissa ole sääntöjä, vaan variaatiot ja poikkeukset rikastuttavat sitä kulttuuria.”

Aiotteko markkinoida levyäsi ulkomaille vai pysyä Suomen rajojen sisällä?

”Ehdottomasti kaikkialle. Dubia kulutetaan maailmanlaajuisesti ja ne, jotka sitä etsivät ja kuluttavat, kyllä löytävät sen.

Täällä suomessa kiinnostus saattaa toki herätä tuttujen artistien kappaleiden remikseistä, ja näin dubia vähemmän tuntevat löytävät musiikkityylin.”

Miten vertailisit suomalaista reggaeta muiden maiden vastaavaan?

Kannustan uusia reggae-artisteja kirjoittamaan rohkeasti vaikeistakin aiheista – mutta unohtamatta mukavan viihdyttävää ja hyväntuulista kevyempää reggaetä.

”Suomalaisen reggaen tuotanto on nykyään erittäin korkealuokkaista eikä häviä ollenkaan vastaavien ulkomaisten bändien rinnalla. Suomessa on päteviä muusikkoja ja tuottajia, jotka ymmärtävät tyylin päälle ja osaavat tehdä hommat kuten pitää reggaessa tehdä.

Jamaikalla reggae on kuin kansanmusiikkia. Siinä kuuluu ihmisten ääni, ja se voi olla hyvinkin tiedostavaa ja kantaaottavaa – tai toisaalta viihdyttävää ja hassun arkista. Poliittisessa puristuksessa epäkohdat ovat kulminoituneet musiikkiin, ja siitä on kehittynyt keino kertoa sosiaalisista tai poliittisista epäkohdista. Se on myös rohkaissut ihmistä, antanut itseluottamusta sekä kasvattanut henkisesti ja auttanut löytämään uusia tapoja ajatella.

Mielestäni tätä musiikin erityistä voimaa ei tulisi koskaan unohtaa. Kannustankin uusia reggae-artisteja kirjoittamaan rohkeasti vaikeistakin aiheista – mutta unohtamatta mukavan viihdyttävää ja hyväntuulista kevyempää reggaetä. Sekin tekee kuulijalle hyvää ja voi kuljettaa kauas arjen huolista ja harmeista. Musiikista tulee nauttia.”

Suomireggae on ollut viime vuosina erittäin suosittua. Olisiko sinusta reggae paremmin kotonaan suurten festivaalien päälavoilla vai omien piiriensä pikkuklubeilla?

”Reggae on erittäin kotonaan niin suurilla festarilavoilla, mainstream-radiokanavilla, soundsysteemien levylautasilla, kotistereoissa, vaihtoehtofestareilla kuin pikkuklubeillakin. Artistija hänen sanomansa ovat kaikki kaikessa.”

Alla Mikko Rossin valikoitu Spotify-lista dubin merkillisestä maailmasta:

Lisää luettavaa