Ehkä on kahdesta jäsenestä koostuva yhtye, jonka biisien runko koostuu särökitarasta, laulusta ja… Niin, eipä juuri muusta – mitä nyt laulaja Kaisa säestää välillä myös nokkahuilulla ja melodikalla. Jaa ettei kuulosta houkuttelevalta? Eipä niin, mutta todellisuuden ja tarun suhdetta sopii taas pohtia, sillä Kaisan ja Jannen touhu viiden biisin kymppituumaisella on totaalisen valloittavaa!
Läjä Äijälän tuotteliaisuuteen ja pelottomuuteen on ollut aikaa tottua, mutta kulman takaa se pääsi taas yllättämään. Terveiden Käsien uusi albumi ei ole kauaa hapantunut, kun naftaliinista on kaivettu Läjän minimalistinen elektro-boogiejyrä Billy Boys. The Ghost City -ep:llä hellittömästi nilkuttava biitti kohtaa jälleen hämmentäviä äänikollaaseja. B-puolella läkähdyttävä rockabilly-komppi kuulostaa kuin neuvostolaboratoriossa vuonna 1978 taltioidulta. Oikeastihan nämä ovat pitkästä aikaa tuoretta, Läjän naapureiden iloksi äänittämää Billy Boys -matskua. Suomalaista vaihtoehtoeksotiikkaa vahvimmillaan siis.
Huuto!-nimisen yhtyeen kolmen raidan vinyyli-ep tulee samannimisen, undergroundin ääntä toitottavan zinen kanssa. Korskeasti paketissa niputetaan projekti Edward Munchin ja Allen Ginsbergin jatkumoon. Yhteys Beatnik-mytologiaan ja alakulttuurin voimaan on selviö jo ennen kuin neula koskettaa ulointa uraakaan. Punkahtava soitto ja poleeminen asenne tuovat mieleen muutaman vuoden takaisen Turun Romantiikan, mikä selittyy sillä, että riveistä löytyy samaa porukkaa. Huuto! tarjoaa ärhäkkää ja pisteliästä remellystä koko rahalla ollen lähempänä legendaarista Suomen Talvisota 1939-1940 -kollektiivia kuin varsinaista suomipunkkia.
Kouvolan ahkera punk-ruletti pysähtyy tällä kertaa artistiin nimeltä Miettiin. Aiempi ep saa nyt seurakseen monessakin mielessä niukemman singlen. Lähes anonyymisti pakatun singlen kumpikaan puoli ei ole parasta mitä kaikista instrumenteista vastaava Vili Miettiin on tehnyt, mutta pätevä jatko vahvasti henkilökohtaisia sävyjä saaneeseen rivakkatempoiseen ja turhia koukeroita välttävään punk-ajoon kuitenkin.
Kauniiksi lopuksi heittäydytään vallan toisenlaisen musiikin suuntaan. Dub Vallila -kokoonpanon Jean Dub -seiskatuumainen on saanut inspiraationsa ei enempää eikä vähempää kuin Sibeliuksen seitsemännestä sinfoniasta! Kuohkeasti kulkevan kappaleen bassolinjan yhteneväisyys kansallissäveltäjämme puuhiin on loppupeleissä aika viitteellinen, mutta hyvä esimerkki musiikillisten raja-aitojen tarpeettomuudesta yhtä kaikki. Ryhmässä vaikuttaa julkaisija Helmi-levyjen muistakin kokoonpanoista tuttuja nimiä eikä kyseessä ole mikään yhden ahaa-elämyksen ympärille perustettu projekti. Jatkoa on siis lupailtu.
Teksti: Antti Luukkanen
Julkaistu alun perin Soundissa 8/2015
Pikkulevyjä voi tarjota arvioitavaksi osoitteella: SOUNDI, PL 312, 33101 Tampere.