Sympaattinen Cody ChesnuTT kävi helmikuisen lauantai-illan puhteeksi jammailemassa pari tuntia nelihenkisen bändinsä ja loppuunmyydyn Tavastian kanssa. Tällä kertaa Codyn bändissä oli tosiaan vain neljä jätkää – Codyn keikoille tyypillinen massiivinen torvisektio puuttui kokonaan. Mutta tämäpä ei ollutkaan hikeä tihkuva funk-keikka, vaan rennon intiimit hyvän mielen fiilistelyjamit Codyn, bändin ja heidän 800 parhaan ystävänsä kesken. Maestro johti koko orkesteria lempeämielisen ja ymmärtäväisen johtajan ottein ja bändi oli kertakaikkiaan ilmiömäinen. Artistin sekä yhtyeen yhteistyö oli saumatonta ja tarkkaavaiset muusikot reagoivat Codyn merkkeihin nanosekunnissa.
Keikka alkoi Landing On A Hundred -levyn (2012) That’s Still Mama -hitillä ja ylävitosilla eturiville. Itse asiassa koko konsertti koostui kyseisen albumin tuotannosta. Cody ehti esittää kakkoslevyltään lähes kaikki biisit – mitään vanhempaa tuotantoa sen sijaan ei kuultu. Cody onkin todennnut, ettei enää halua esittää aiempaa materiaaliaan, sillä sisältö on hänelle vanhentunutta, eikä hän enää allekirjoita kaikkia kymmenen vuoden takaisia näkemyksiään tai sanoituksiaan.
Hieman hitaanpuoleisesti alkanut keikka saatiin käyntiin viimeistään Everybody’s Brother -biisin koskettavan aloituksen ja yleisön edustajan kommentin poikiman tilannekomiikan ansiosta. Kyseisen kappaleen kajahtaessa ilmoille tunnelma vapautui, ja ennen kuin huomasikaan, oli haltioitunut yleisö narrattu mukaan yhteislauluun. Melko rohkea veto Codylta keikan alkuvaiheessa! Lupsakalla Codylla, joka esiintyi jo tavaramerkikseen muodostunut raksakypärä silmillään, ei ollut kuitenkaan minkäännäköisiä ongelmia saada temmattua toden teolla mukaansa vastaanottavaista ja avointa Tavastia-yleisöä.
Yhteislaulua seurasivat Under The Spell Of The Handout sekä What Kind Of Cool (Will We Think Of Next) -kappaleet, minkä yhteydessä Cody muisti mainita Helsingin olevan oikein ”cool”. Kaiken kaikkiaan keikka oli erittäin henkilökohtainen. Love Is More Than A Wedding Day -kappaleen Cody omisti yleisössä hääpäiväänsä viettäneelle pariskunnalle. Välillä Cody kävi lisäksi yleisön joukossa pyörähtämässä ja keikan loputtua hän ja bändi sanoivat kädestä pitäen näkemiin eturivin kuulijoille. Keikan jälkeen koko bändi jalkautui kansan pariin.
Neljän kappaleen encoren aikana ehdittiin vielä piipahtaa syvässä Etelässä, kun Cody vetäisi muun materiaalin joukossa melko irrallisen rockabilly-henkisen rallatuksen ennen paluusetin viimeiseksi vedoksi jäänyttä koskettavaa Thank You -kappaletta, jossa nöyrä ja vilpitön Cody osoitti kiitollisuuttaan suomalaiskuulijoille. Ja syytä olikin, sillä tämä oli upea yleisö. Helsinki is cool.
YouTubesta löytyi todistusaineistoa: