Blessed Be -levyä (2000) valmisteltiin aikanaan työnimellä Let There Be Goth. Jyrki69 puhui AC/DC-tyylisten kirkkaiden ja rokkaavien riffien yhdistelystä goottiromantiikkaan ja The 69 Eyes iski kultasuoneen. Samaan Youngin veljesten tehtaaseen osoittaa otsikko Back In Blood, eivätkä kuusysien teesit ole väljähtyneet vieläkään. Ei tyyli koskaan kaukana käynyt, mutta ehkä viime levyjen glamimpi lähestyminen auttoi.
Sanoituksellisesti keskitytään vampyyriteemaan, joten katetta gootimman otteen paluulle löytyy. Kymmenminuuttisia eepoksia ja Black Sabbath -flirttiä HIMin malliin on turha odotella, sillä kaikki tietävät, mitä bändin työkalupakissa lymyää. Nyt tarvikkeet ovat paremmassa järjestyksessä kuin koskaan aiemmin.
Back In Blood on biisimateriaaliltaan yhtenäisin, kokonaisuutena vahvin sekä soundillisesti onnistunein albumi kohta 20 vuotta levyttäneeltä yhtyeeltä. Edes Blessed Be- ja Paris Kills (2002) -albumeita kyydittäneen tappohitin puute ei vaivaa: Dead N’ Gone, Night Watch ja Back In Blood ovat bändin uran ehdotonta kärkeä, nimibiisi vieläpä tulisin ja kiimaisin avaaja sitten Framed In Bloodin. Kulmahampaiden pisto tuntunee kaulalla jos toisellakin.
Jos Back In Blood olisi julkaistu Wasting The Dawnin (1999) aikaan, sitä olisi kumarrettu häkellyttävänä suomalaislevynä. Nytkin tämä on ehjin ja ammattimaisin 69-julkaisu.
