ALICIA KEYS: Unplugged

Arvio julkaistu Soundissa 12/2005.
Kirjoittanut: Pauli Kallio.
"Doesn't she look and sound perfect tonight?", duettokumppani Adam Levine kysyy retorisesti ennen Wild Horses -versiota. Kysymyksen sanajärjestys on siinä mieles-sä pielessä, että poikkeuksellisen lahjakas neiti Keys kuuluu niihin soul-tähtiin, joille täydelliseltä kuulostaminen on tärkeämpää kuin siltä näyttäminen. Perfektionismilla on myös haittavaikutuksensa: muutama pieni särö tekisi tästä albumista vielä nautittavamman.

Arvio

ALICIA KEYS
Unplugged
SonyBMG

”Doesn’t she look and sound perfect tonight?”, duettokumppani Adam Levine kysyy retorisesti ennen Wild Horses -versiota. Kysymyksen sanajärjestys on siinä mieles-sä pielessä, että poikkeuksellisen lahjakas neiti Keys kuuluu niihin soul-tähtiin, joille täydelliseltä kuulostaminen on tärkeämpää kuin siltä näyttäminen. Perfektionismilla on myös haittavaikutuksensa: muutama pieni särö tekisi tästä albumista vielä nautittavamman.

Jotain Alicia Keysin päättäväisyydestä kertoo se, että hän suostutteli MTV:n elvyttämään haudatun Unplugged-ohjelmansa päästäkseen tekemään tämän levyn. Puhaltajat, jousisoittajat ja taustalaulajat täydentävät nelihenkistä perusbändiä. Energiaa ei kulu samaan tahtiin kuin Keysin studiolevyillä, mutta kyllä sähkö saa virrata bassoihin, kitaroihin ja pianoonkin aina tarpeen vaatiessa. Akustisuudesta tinkimi-nen ei todel-lakaan haittaa, sillä tällä henkilökunnalla ja instrumentaatiolla Keysin tuotannon eri puolet pääsevät mainiosti esiin.

Hittikimaraa maustetaan muutamalla osuvalla klassikkoversiolla ja uudella laululla. Jälkimmäisistä innostavin on pitkä Streets Of New York City (City Life). Kappale alkaa vapaamuotoisena jazzina, jonka päälle Keys maalailee kotikulmiensa kuvaa, ja paisuu loppua kohden väkeväksi funkiksi. Suoritus pistää miettimään, mitä siitä seuraisi, jos Keys alkaisi tosissaan kokeilla kykyjensä rajoja.

Lisää luettavaa