Kun Niko Kalliojärvi päästi Amoralin mikrofonin kädestään, bändi löysi sebastianbachinsa lähempää kuin osasi arvatakaan. Laulajan pesti kiinnosti lukuisia, ja lopulta yhtye valitsi tehtävään vanhan tuttunsa Ari Koivusen. Kuten bändi lupasi uutta laulajaa etsiessään, nyt mennään melkein täysin uusilla resepteillä.
Jos joku kaipaa Amoralilta Ruotsi-deathia, joutuu kyllä pikkuisen pettymään. Jos taas odottaa runsaita melodioita, bändin värit kannattaa ehdottomasti katsastaa. Edellisellä levyllään (Reptile Ride, 2007) Amoral lähestyi silloisen tyylinsä kärkikastia. Nyt, kun yhtye on etsinyt uutta kohdetta tähtäimeensä, piippu vielä pyyhkii taivaanrantaa pitkin, mutta maali on jo havaittavissa.
Koivusen selkeästi kasarihenkinen laulutapa istuu hyvin yhtyeen biiseihin, joita on menneisyyteen verrattuna riisuttu, ehkäpä selkeälinjaisuuden alleviivaamiseksi. Amoral on saanut aikaan massiivisia sävellyksiä, mutta joukkoon mahtuu myös vähemmän vaikuttavia kappaleita, joiden tarkoitusta on vaikea hahmottaa.
Show Your Colours on epätasainen levy. Oikeastaan enemmän ihmetyttäisi, ellei se olisi. Antaa bändin jatkaa rauhassa kuherteluaan ja tarkastetaan, missä ensi kerralla mennään.
