BABYLON WHORES: Pride Of The Damned

Arvio julkaistu Soundissa 3/2014.
Kirjoittanut: Antti Luukkanen.

Arvio

BABYLON WHORES
Pride Of The Damned
Svart

Babylon Whoresista ei lupaavasta alusta huolimatta lopulta tullutkaan punkrock-yhtyettä. Kitaristi Antti Litmasen mukaantulon myötä bändi sai aivan uuden elämän ja tyylisuunta muuttui kohti goottirockia tavalla, jossa riman asennosta ei etsitty alinta kohtaa.

Debyyttialbumi Cold Heavenilla (1997) kuului vielä Danzigin ohella Sisters Of Mercyn kaltaisten bändien vaikutus, mutta pikkuhiljaa oltiin matkalla kohti tilannetta, jossa vaikutteet alkoivat kulkea toiseen suuntaan. Voisi kuvitella myös, että Babylon Whoresin vaikutuspiirissä olleiden HIMin ja Amorphiksen kehityskulku olisi ilman tätä yhtyettä ollut tyystin toisenlainen.

Kaksi vuotta Cold Heavenin jälkeen ilmestyneellä King Fearilla porukka oli viimeistään luonut nahkansa niin että jälkijättöisestikin sitä voidaan pitää Babylon Whoresin pääteoksena. Mana Manan ennenjulkaisemattoman tuotannon työstämistä varten koostettuun kokoonpanoon kiinnitetyn Litmasen kitaransoitto sai niin paljon vaikutteita Otra Romppaselta, että albumin määritteleminen goottirockiksi olisi sama kuin kuvailisi Mana Manaa suomirockiksi. Tiukimmin Babylon Whoresin määrittelyyn iskostui termi deathrock.

Raamikkaan solisti Ike Vilin tekstit olivat monelle tavalliselle raskaan rockin kuluttajalle esoteerisuudessaan silkkaa dadaa, mutta kyllä Babylon Whores osasi kujeillakin. Jo King Fearin avausraita Errata Stigmatan poleeminen ”Say you love satan” -hokema haastoi kuulijat blackmetalin molemmin puolin eikä orkesteri piilotellut viehtymystään edes 80-luvun b-sarjan thrashmetaliin. Sisäisti kuulija Ike Vilin kirjallisen puolen tai ei, bändin musiikissa oli aina hyytävä toismaailmallisuuden tunnelma. Illuusio siitä, että se tulisi jostain muualta kuin tästä todellisuudesta. Vai oliko se illuusio?

Vuosikymmentä myöhemmin yhtyeen vajoamisesta hiljaisuuteen Svart Records julkaisee bändin koko tuotannon demoineen ja studiokätköineen kuusi lp:tä käsittävässä boksissa. Oheiskirjasen informaatio tuntuu tukahduttavan runsaalta, mutta tyhjentävältä. Kaikki aiemmin julkaisematon materiaali ei ole arvoltaan välttämätöntä. Aukottoman kattavaa koostetta kasattaessa käsillä oleva ihmelaatikko on kuitenkin ainoa vaihtoehto.

Lisää luettavaa