BELLE AND SEBASTIAN: Dear Catastrophe Waitress

Skotlannin pastoraalipopin ylpeys Belle And Sebastian ja 1980-luvun muovipoppiksen kultasormituottaja Trevor Horn ei ole ilmeisin kombinaatio, mutta onneksi joku on sen keksinyt. Vaikkei tätä avioliittoa ole kirjoitettu tähtiin, se toimii kuin unelma. Edellinen täyspitkä Belle-albumi Fold Your Hands Child, You Walk Like a Peasant esitteli eväänsä lähes loppuun kalunneen ja lievästi flegmaattisen yhtyeen, joka oli selvästi piristysruiskeen tarpeessa. Uudella levyllä tuo tarpeellinen vitamiinikolaus on jostakin saatu: skottien ihastuttavan ilmava pop soi tuoreemmin kuin aikoihin ja osa kunniasta kuuluu varmasti kiekon tuottajalla.

Hauskinta Dear Catastrophe Waitress -kokonaisuudessa on se, että Belle And Sebastian on uudistunut uudistumatta. Stuart Murdochin herkkisjoukko tekee sitä, mitä se on tehnyt aina eli kirjoittaa ja tulkitsee ironisen kevyesti kulkevia mutta salakavalalla tavalla koskettavia pop-lauluja.

Hornin tuotannossa yhtyeen perusolemus välittyy kirkkaampana kuin vuosiin. Tarpeeton lapaset kädessä hymistely on korvattu äärimmäisen selkeällä ja varmalla soundilla. Kaikki yksityiskohdat soivat kirkkaasti paikoillaan ja yhtye soittaa rytmisesti jämäkämmin kuin koskaan.

Vuodet ovat hioneet Belle And Sebastianista tyylikkäästi yhteen pelaavan kombon, joka hallitsee sävyt hauraasta folkista napakkaan soulmaiseen imuun. Dear Catastrophe Waitress tuo tämän kehityksen kuulijan korviin ilman keinotekoisia kommervenkkejä. 1960-lukulaisesta You Don't Send Me -renkutuksesta Lord Anthony -kappaleen hauraaseen kamaripoppiin ulottuva erinomainen biisimateriaali ansaitsee parhaan mahdollisen kohtelun ja paljon päivänvaloa. Belle And Sebastianin tulevaisuus näyttää tämän raikkaasti perinnetietoisen ja helposti tunnistettavan työn valossa erittäin lupaavalta.