BLUES PILLS: Lady In Gold

Arvio julkaistu Soundissa 7/2016.
Kirjoittanut: Vesa Siltanen.

Arvio

BLUES PILLS
Lady In Gold
Nuclear Blast

Blues Pills yllätti ja ihastutti retrosti ja juurevasti soineella debyytillään niin fanit kuin kriitikotkin. Nelikko ei vielä kakkoslevyllään ota isoja riskejä ja poikkea edeltäjänsä osoittamalta reitiltä.

Hyvää on tietysti se, että debyyttiin ihastuneet eivät tule pettymään vaan saavat jälleen vanhasta rockista ja soulista ammentavaa, psykedelialla höystettyä rock’n’rollia. Yllätyksellisyyden puuttuminen toisaalta vie pois hieman terävyyttä ja Lady In Gold kuulostaa ensikuunteluilla vanhan lämmittelyltä. Lähemmällä tarkastelulla nyanssit hahmottuvat ja pieniä eroavaisuuksiakin alkaa löytyä.

Lady In Gold on Blues Pillsiin (2014) verrattuna rauhallisempi ja ilmavampi. Kappaleet hengittävät ja antavat paljon tilaa Elin Larssonin laulusuorituksille. Avauskaksikko, tarttuvalla laulumelodialla varustettu nimikkokappale ja sitä seuraava Little Boy Preacher, ovat levyn räväkintä antia, jonka jälkeen siirrytään kohti ”illan viimeiset hitaat” -osastoa. Tässä vaiheessa yhtye astuu jo hieman kuplansa ulkopuolelle ja tekee suurimmat irtiottonsa.

Kokonaissoundia on päivitetty askel lähemmäs nykypäivää, mutta levy soi silti orgaanisesti ja turhia siloittelematta.

Siinä missä debyytillä hitaat siivut olivat perinteisiä rokkiballadeja kitarasooloineen päivineen, väkevä balladi I Felt A Change rakentuu pelkästään laulun, koskettimien ja jousien varaan kuulostaen silti isolta. Tästä viisusta olisi Adelekin kateellinen. Samalla linjalla jatkaa myös sulavan siirtymän jälkeen tutumpaa kaavaa noudattava balladi Gone So Long. Sikäli mielenkiintoinen ratkaisu sijoittaa levyn kaksi slovaria peräkkäin levyn keskivaiheille, mutta mikäpäs siinä.

Kokonaissoundia on päivitetty askel lähemmäs nykypäivää, mutta levy soi silti orgaanisesti ja turhia siloittelematta. Jamittelukappaleet eivät ole ihan yhtä koukuttavia kuin debyytillä eikä levyllä ole nimikappaleen lisäksi juuri muita pahoja korvamatoja. Parasta Blues Pillsissä on edelleen Larssonin mieletön laulu, jossa riittää skaalaa, tunnetta, voimaa, herkkyyttä ja karismaa.

Lisää luettavaa