2000-luvun alussa hissimusiikista tuli jälleen salonkikelpoista. Nuoret tuottajat alkoivat loopata jännittävän kuuloisia melodianpätkiä ja laiskoja konerytmejä fuusiomaisiksi kollaaseiksi, joita kelpasi soittaa tyylitietoisten loft-asunnoissa ja cocktailjuhlissa.
Musiikkityylin suosio on pysynyt vankkana uudesta vuosikymmenestä huolimatta. Sen todistaa jo Simon Greenen eli Bonobon The North Borders -albumin massiivinen kiertue: puolentoista vuoden aikana tiskijukka ja tuottaja esiintyi yli kahdelle miljoonalle katsojalle kolmessakymmenessä maassa. Nyt kiertueesta on koostettu myös äänitallenne sekä kirja ja dvd.
Kiertueen laajuudesta huolimatta livelevy kuulostaa lattealta ja yllätyksettömältä. Syykin on ilmeinen: yhden miehen elektronista musiikkiprojektia on haasteellista viedä areenoille.
Yritystä kyllä on, sillä Bonobon tietokonemusiikki yritetään herättää eloon yli kymmenhenkisen yhtyeen avulla. Keikkaversiot seuraavat kuitenkin tylsän tunnollisesti The North Bordersin ja Black Sandin albumisovituksia. Kiertuetallenne ei edes ikuista keikkaillan elinkaarta uskottavasti, koska levy on koostettu kahden eri illan äänityksistä sekä radioesiintymisien pätkistä. Esiintymistilanteesta muistuttavatkin ainoastaan yleisön auditiivinen mylvintä ja vierailevat laulajat, joiden osuudet ovat kuin kahden tähden karaokea.
Kiertuelevyä kuunnellessa jääkin epäselväksi, mikä tasapaksuissa hiphop-henkisissä biiteissä ja harmittomissa melodianlurituksissa saa ihmismassat hurmioon.
