Gaslight Anthemin laulajan ensimmäinen soololevy kulkee hieman juurevampia ja kerronnallisempia latuja kuin bändin tuotokset. Jos ei entinen bändinsä ollut maailman omaperäisin, soolo-Fallon kuulostaa aluksi miltei järkyttävän tavanomaiselta.
Sitten alkaa ajaton tyylikkyys purra, mikä lienee suurimaksi osaksi tuottaja Butch Walkerin aikaansaannosta. Levyn konstailematon soundi ja harkitun niukat sovitukset luovat hyvän kokonaisuuden, ja saavutus alkaa maistua aiempaa komeammalta.
Levyn kappaleet kertovat lämminhenkisiä tarinoita pikkukaupungin elämästä hieman Bruce Springsteenin tapaan. Fallon pysyttelee kuitenkin viisaasti kaukana tämän mahtipontisuudesta ja öyhäämisestä.
Painkillers sisältää toki joukon komeita, tarttuvia sävellyksiä mutta enemmänkin niitä voisi olla. Puolet materiaalista jää sävellyksinä melko yhdentekeviksi.
Laulajana Fallon on persoonallinen Rod Stewartia ja Kissin Peter Crissiä muistuttava kähisijä. Jälkimmäisen tapaan ääni tahtoo käydä pidemmän päälle turhan sävyttömäksi paikoin melkein epävireiseltä kuulostaen.