Jos kävellään taaksepäin niitä polveilevia polkuja, jotka ovat johtaneet nykymetallin muotoutumiseen, yksi tärkeimmistä juonteista kulkeutuu Norjaan Satyriconin ja Darkthronen oville. Osin näiden herrojen käsistä lähti niin vahva hyöky, että se vaikuttaa vankasti vieläkin.
Silti nämä kaveribändit ovat toistensa täydelliset vastakohdat mitä levyjen valmisteluun ja toteutukseen tulee. Toki niin Satyr, Nocturno Culto kuin Fenrizkin painelevat vuorille, kun luomisen työ lähestyy, mutta siinä missä Satyricon valmistelee levynsä hitaasti, harkitusti ja linjaansa aina tarkistaen, Darkthrone roiskaisee miten sattuu ja, kuten viime vuosina on tuntunut, mitä sattuu. Satyricon tekee nihilistisen tarkkaa työtä ja julkaisee levyjä harvoin. Darkthrone vuolee levynsä kuin huomaamattaan telttailun ja Celtic Frostin palvonnan ohessa. Toisaalta molemmat ovat näidenkin julkaisujen perusteella ehdottomia oman tiensä kulkijoita, joita eivät ulkopuolisten mielipiteet heilauttele.
Now, Diabolicilla (2006) Satyricon soi riisuttuna, yksinkertaistettuna ja koukuttavana. The Age Of Nero toimii edeltäjänsä jatkumona, eli nahanluonti ei tällä kertaa ole yhtä totaalinen kuin joskus aiemmin. Silti levyllä on taas oma musta sielunsa. Vihan kyllästämä keskitempoinen musiikki tulvii kaiuttimista korostetun tukahdutetusti ja kuivasti. Frostin rummutus on lähes sotilaallista ja The Age Of Neroa leimaa kurinalaisuus, lähes pakotettu rokkaavuus.
Levy on edeltäjäänsä täydempi, mutta silti kaluttu ja kylmä. Satyricon on täysin yksin tyylinsä ja toteutuksensa kanssa. Siksi sen levy tuntuu järisyttävältä, vaikka ei bändin omassa katalogissa kärkeen yltäisikään.
Darkthronen alkuaikojen genreä määritelleet levyt ansaitsivat parempaa jatkoa kuin ainoiksi vaihtoehdoiksi muodostuneet demokokoelmat. Darkthrone ei ole bändi, se on elämäntapa, josta aika ajoin raportoidaan levyn muodossa. Kun kaksikko päätyy retkiensä lomassa kasaamaan biisihirvityksen Hiking Metal Punks, se tekee saman kuin aiheensa ja motivaationsa kadottanut kirjailija: kirjoittaa kirjan kirjan kirjoittamisesta. Vanhaan materiaaliin nähden Darkthronen tuotokset ovat jo pitkään jääneet ala-arvoisiksi.
