DAVID BOWIE: The Rise And Fall Of Ziggy Stardust And The Spiders From Mars – 30th Anniversary Edition

Arvio julkaistu Soundissa 08/2002.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.
David Bowien uran ennenkokemattomalle kiertoradalla laukaisseen Ziggy Stardustin ensimmäisestä tulemisesta tuli kuluneeksi 30 vuotta samoihin aikoihin, kun Bowie julkaisi uusimman albuminsa, hienoisesti taaksepäin katsovan ja pitkästä aikaa myönteistäkin palautetta saaneen Heathenin.

Arvio

DAVID BOWIE
The Rise And Fall Of Ziggy Stardust And The Spiders From Mars - 30th Anniversary Edition
EMI

David Bowien uran ennenkokemattomalle kiertoradalla laukaisseen Ziggy Stardustin ensimmäisestä tulemisesta tuli kuluneeksi 30 vuotta samoihin aikoihin, kun Bowie julkaisi uusimman albuminsa, hienoisesti taaksepäin katsovan ja pitkästä aikaa myönteistäkin palautetta saaneen Heathenin. Ziggy Stardustin juhlapainos on pakattu näyttävästi informatiivisen kirjan muotoon ja alkuperäinen albumi, jota kehoitetaan edelleen soittamaan maksimaalisella volyymillä, on saanut kaverikseen varhaisista versioista, demoista ja singleraidoista kootun kylkiäislevyn.

Jo vuosina 1970 ja 1971 ilmestyneet The Man Who Sold The World ja Hunky Dory olivat uuden vuosikymmenen klassikoihin luettavia albumeja, mutta vasta Ziggy Stardust teki androgyyniksi muukalaiseksi muuttuneesta ex-miimikosta ja saksofonistista supertähden. Aluksi Ziggy Stardust oli kuitenkin kuin roolipeli, jonka avulla David Bowie saattoi näytellä sitä menestyjää, jollaiseksi hän vanhan ystävänsä ja kilpakumppaninsa Marc Bolanin T. Rexin suosion innoittamana halusi tulla.

Ziggy Stardust ei ollut varsinainen teema-albumi, mutta ulkoavaruudesta tulleeseen päähenkilöönsä liittyvät laulut toivat kokonaisuuteen temaattistakin jatkuvuutta. Haluttaessa Ziggy Stardust on käsitettävissä jopa rock-oopperaksi, mutta vähintäänkin kyseessä on nippu aikansa parhaimpia rock- ja popbiisejä. Projektin toteutuksessa Bowiella oli korvaamattomana apuna soittotyyliltään Jeff Beckin ja Neil Youngin lailla välittömästi tunnistettava kitaristinsa Mick Ronson.

Ziggy Stardustin matka alkaa Five Yearsin hymnisyydestä ja päättyy Rock 'N' Roll Suiciden Aladdin Sanen teatraalisuutta ennakoivaan dramatiikkaan. Soul Love flirttailee nimensä mukaisesti soulin kanssa ja Starman on juuri se upea laulu, josta Fredi teki uskomattoman käännösversionsa. Kättentaputusten ja Trevor Bolderin eddiecochranmaisesti kiertävän basson kiihdyttämä Hang On To Yourself on Ziggy Stardustin varsinainen glam rock -annos.

Juhla-albumin kakkoslevyltä löytyvät muun muassa Arnold Cornsin nimellä tehdyt alustavat versiot Moonage Daydreamistä ja Hang On To Yourselfistä, pianodemo Lady Stardustista ja kitarademo Ziggy Stardustista ja Bowien tulkinnat Jacques Brelin Amsterdamista ja Chuck Berryn Round And Roundista.

Lisää luettavaa