DEF LEPPARD: Def Leppard

Arvio julkaistu Soundissa 11/2015.
Kirjoittanut: Arttu Tolonen.

Arvio

DEF LEPPARD
Def Leppard
Ear

On helppo nähdä missä tämän levyn pääasiallinen referenssipiste sijaitsee. Se löytyy vuodesta 1987. Silloin ilmestynyt Hysteria on mestariteos. Piste. Maailmoja syövällä ambitiotasolla varustetun bändin ja obsessiivisen rikasta sekä isoa soundia tekevän tuottajan voimannäyttö.

Soiton osalta bändi ei ole oikeastaan heikentynyt yhtään ja kyllä tämä uusi kuulostaa yhtä isolta kuin 30 vuoden takainen järkäle. Ongelmaksi muodostuvat biisit. Huteja on liikaa eivätkä massiivisuutta tavoittelevat riffit oikein lähde. Wings Of An Angel taitaa päästä lähimmäksi.

Levyn kiinnostavimmat hetket ovat niitä, joissa siirrytään hiukan kauemmaksi bändin leipälajeista, eli isoista riffeistä ja sytkäriballadeista. Def Leppardin läheistä suhdetta T. Rex -tyyliseen glamiin ei ehkä ole tuuletettu tarpeeksi, mutta toivottavasti Bolan mainitaan tämän levyn yhteydessä ainakin Sea Of Lovesta puhuttaessa. Energized kartoittaa miltä koneellinen versio bändistä kuulostaisi, ja kuulisin mielelläni lisää. Battle Of My Own on hieno yhdistelmä Def Leppardin omaa uhoa sekä viitteitä Led Zeppelinin kolmanteen levyyn ja Kashmiriin. Ja Beatlesiin.

Lisää luettavaa