Idolin ja fanin kohtaamisesta syntynyt The I Don’t Cares ja ensialbuminsa tulevat kuin puskista. Alkujaan jo vuonna 1991 toimintansa lopettaneen The Replacementsin nokkamies Paul Westerberg vapautui viime vuonna yhtyeensä paluukiertuevelvoitteista ja ryhtyi syksyllä yhteistyöhön ihailijansa, itsekin laulaja-lauluntekijä-kitaristina 80-luvun lopulta lähtien keskitietä vaihtoehtoisempaa amerikkalaista kitararockia rikastuttaneen Juliana Hatfieldin kanssa.
Nopealla aikataululla syntyneellä Wild Stabillä laulajana huomattavasti vähemmän äänessä oleva Hatfield ja Westerberg luottavat jälkimmäisen mainioiden soolotöiden mutkattomaan lo-fi-estetiikkaan. Suoraviivaiset biisit soivat karhean kitaravetoisina ja kaikkinaista pakonomaisuutta karttaen. Rentouden lisääntymisen myötä voi kuulla kuinka Westerberg ja Hatfield pitävät hauskaa The I Don’t Caresin hienostumattomuuden suojissa.
Uusien laulujen lomassa bändi kajoaa myös muutamiin The Replacementsiltä yli jääneisiin kappaleisiin ja Westerbergin Suicaine Gratifactionillä (1999) akustisena soinut Born For Me saa nyt osakseen sähköisemmän käsittelyn. Hellyttävän romanttinen välipala Kissing Break ja Iggy & The Stoogesin Raw Powerista muistuttava Love Out Loud sijoittuvat varttuneesti riehakkaan Wild Stabin tyylillisiin ääripäihin.