Sibelius-Akatemian Unissakävelijät on kansanmusiikin ennakkoluuloton sulatusuuni, jonka katse suuntaa tulevaisuuteen kohti väistämätöntä maailmankylää. Tuloksena on eksentrinen kulttuurikeitto, joka pakenee helppoja oppikirjamääritelmiä, kun balilaiset harppumelodiat, perinnehuilu åspipa ja jouhikot yhtyvät keskenään samaan kurimukseen. Vaikutteiden vaihteleva paletti erottelee onneksi kappaleiden tunnelmat kuulijaystävällisesti omiin lokeroihinsa, jotka seisovat kukin omilla jaloillaan.
Kappaleet – eli unet – valavat rytmin käsitettä miten päin haluavat. Paksi eli ensimmäinen uni nojaa vahvasti lelupianon riffiin ja yksiselitteisen jämäkkään poljentoon, kun taas mystinen Uni V liukuu tajunnanvirtana ilman hurjempia kliimakseja. Unille on kohtuullisen helppo antautua, niin omaperäisissä maailmoissa kukin teos liikkuu. Uni IV: Genggong on näistä suosikkini, leikkisästi twistattu haitarijollotus.
Lauluilla maalailu on mukavaa niin kauan kuin päästään levyn loppuun. Uni VII: Kilvan looppaava, haukkuva äännähtely on neljän ja puolen minuutin kestossa provosoivasti liikaa.