IN FLAMES: Soundtrack To Your Escape

Arvio julkaistu Soundissa 03/2004.
Kirjoittanut: Antti Mattila.
Edellisen levynsä aikaan In Flames puhui hyvin sujuneista kiertueista Pohjois-Amerikkaan. Nyt Amerikan markkinoita yritetään härnätä tosissaan, sillä Sountrack To Your Escape tekee rynnäkköä jenkkeihin.

Arvio

IN FLAMES
Soundtrack To Your Escape
Nuclear Blast

Edellisen levynsä aikaan In Flames puhui hyvin sujuneista kiertueista Pohjois-Amerikkaan. Nyt Amerikan markkinoita yritetään härnätä tosissaan, sillä Sountrack To Your Escape tekee rynnäkköä jenkkeihin.

In Flames on jalostanut Reroute To Remain -tyyliään ja haukannut samalla uusia piirteitä. Niitä piilotellaan perinteisempien aihioiden sekaan, mutta siellä ne kuitenkin ovat. In Flames kokeilee nu metalin sujuvuutta. Avainasemassa ovat The Quiet Place, jossa Anders Fridén vetää tyylipuhdasta uusmetallivokaalia rääkyhyökkäyksineen, ja My Sweet Shadow, joka sotkee tymäkkää lyhyttä riffinpätkää ja haurasta, lähes kuiskaavaa laulua, ja joka sitten räjähtää tykitykseen ja huutoon.

Evil In A Closet näyttää jo tulevaisuuden kuvia uusmetalliin, sillä rauhallisuus, pidätelty raivo ja surraavan harmoninen soolo saavat tosiaan aikaan tunteen, että paha pyrkii kaapista ulos. Tähän asti lisääntyneet puhtaat laulut on jätetty vähemmälle, tai ainakin niitä koko ajan kerrostetaan äkäisempien kanssa, ja Fridén keskittyy tuottamaan entistä kireämpää ja amerikkalaisempaa ääntä.

Nuoleskelua tai itsensä tyrkytystä tämä ei ole, sellaiseen In Flames ei sorru. Yleisilme on johdettavissa vanhoista levyistä ja esimerkiksi Dead Alone, Touch Of Red ja Like You Better Dead, kolme peräkkäistä levyn vahvemman pään raitaa, ovat Rerouten linjoilla. Klassisesta Colony-soundista ollaan jo kaukana.

Jos Meshuggah pystyy villiinnyttämään Ozzfestilla ja saamaan sitä kautta levynsä liikkeelle, on In Flamesilla mahdollisuudet samaan. Onnea toivotellaan, mutta samalla ollaan huolissaan levyn nappibiisien vähyydestä. Pikkuisen tylsää tämä In Flamesiksi on. 

Lisää luettavaa