Hannibalin viimevuotinen Streets Of Nekala kolahti yllättävän kovaa ja Nyt ammutaan pankkiiri soi päässä yhä säänöllisesti. Siihen on syynä varmasti yhtä lailla biisi kuin uutisetkin. Ad Portas jatkaa aika samoilla linjoilla.
Alku kylmää. Itse olisin sijoittanut jonkun muun alkuun Viimiset päivät -hempeilyn sijaan. Pari ensimmäistä kuuntelukertaa värittyivät jotenkin flegmaattisiksi kappaleen imussa. Kun levy tuli tutummaksi, alusta oli helpompi toipua.
Esimerkiksi Perusgettoarkea on todella toimiva funkki, sen lisäksi että Stark onnistuu räppäämään lähiögetosta koiranpaskaisine lumineen realistisesti. Hyvinkää Lada Ride on hieno pieni novelli. Ei niin, että tiukoista vedoista olisi pula. Eilen-tännään-huomena taitaa puhtaana groovena kärkeen. Lopun bonuksena on oikeasti hauska posseversio samasta kappaleesta.
Heikompiin kohtiin kuuluvat Kuuletko kama kutsuu -raidan kertosäe, joka ei pärjää värssyille. Kuten Funkadelicilla sama vika. Kertsi on turha. Biisistä saisi ilman niitä turhaa pituutta pois. Vaikka se käsitteleekin Clintonin poppoota, niin se olisi toiminut paremmin The Meters -mitassa.