Edellisen No Holier Temple (2012) -levyn tiimoilta näillä sivuilla kuvailtiin Hexvesseliä ”synkeiksi hipeiksi”. Nyt pahin synkkyys on antanut tilaa kauneudelle ja valolle, vaikka When We Are Death -nimiseltä levyltä voisikin olettaa aivan muuta. Loppu on lähellä, mutta vielä on toivoa löytää rauha. Siltä levy tietyllä tapaa kuulostaakin: toiveikkaalta, lähes hartaalta. Luontoa ja kosmosta ihaillaan ja halataan. Välillä maistellaan hieman sieniä.
70-luvun psykedeliasta ammennetaan edelleen, mutta väripalettiin tuodaan muutama sävy lisää. No Holier Templen okkultistiset keskiyön riitit ovat päättyneet ja aamuauringon ensi säteet paistavat metsään. Black Sabbathin synkeys paiskaa entistä vahvemmin kättä Doorsin trippailun kanssa.
When We Are Death on kokonaisuus, jossa on sopivassa suhteessa maalailua ja rokkaavampaa jytkettä. Tyhjäkäynniltä vältytään ja se näkyy myös aiempia levyjä aavistuksen lyhyemmässä mitassa. Jokaisessa kappaleessa on koukkunsa, jonka vuoksi ne toimivat myös yksinään, kokonaisuudesta irrotettuinakin.
