Aikaisemmin popstarana tunnettu Jenni Vartiainen kääntää soolodebyytillään uuden lehden urallaan ja tekee sen niin tyylikkäästi kuin tästä lähtökohdasta on mahdollista. Ihmisten edessä yllättää tummasävyisellä itsetutkiskelullaan, mutta myös yhtä lailla solistin kypsyydellä. Oivat kulissit tälle on luonut tuottaja Jukka Immonen, joka on loihtinut levylle täyteläisen ja modernin, mutta samalla helposti lähestyttävän soinnin.
Ilahduttavinta on, että vaikka kiekolle ovat antaneet panoksena monet tunnetut tekijät (muun muassa Teemu Brunila, Knipi ja Mariska), niin sen painavimmat saavutukset ovat pääosin Immosen ja Vartiaisen itsensä kynäilemiä. Esimerkiksi Tuhannet mun kasvot ja Toinen ovat hienoa ja kaunista popmusiikkia, jossa kuuntelijaa ei aliarvioida. Ensisinglenä julkaistu Tunnoton on levyn kirkkain helmi, josta olisi voinut tulla eri tekstillä seuraava Egotrippi-klassikko.
Tyylillisesti moninaiseen kokonaisuuteen mahtuu myös puolivillaista täsmäviihdettä ja epämääräistä leijuntaa, mutta parhaimmillaan Ihmisten edessä on selkeästi keskitasoa laadukkaampaa radiomusiikkia.
