Joululevyjen raskaassa sesonkisarjassa erottuu helposti edukseen, kun välttää jauhetuimpien viisujen standardisovituksia, kaupallisen jouluhitin teennäisintä kosiskelua ja paatosta sekä jättää pilkallisimman antijoulustelun rääväsuille. Aino Vennan kimarassa on muutama perusjollotus, mutta useimmat melodiat ja sovitukset ovat hyvin veikeästi uusiksi muotoiltuja ja virkistävän hyvin toimivia. Joulupuu rakennetaan flamencorytmissä, Pukki saa suukkonsa lähes waitsilaisen klubijatsibluesin sävyissä, ja Katri Helenan säveltämä Joulumaa kasvaa iskelmästä arvoisekseen hartaaksi hymniksi.
Vuosi sitten julkaistu oodi portugalilaiselle joululeivonnaiselle, Natas e Manteiga, on sulavinta kermaa ja voita lainakappaleiden välissä. Myös Ranskan myydyin single, Tino Rossin Petit Papa Noël (1946) kuulostaa tuoreelta ja simppeliltä fiilistelyltä. Vain Lennonin & Onon Happy Xmas on turhan vaisu pelkistys railakkaasta yhteislaulusta ja vetävästä folkmelodiasta. Levyn hilpeämpien höystöjen ja säväyttävän lauluäänen ansiosta Aino Vennan uskollisimmin tulkitsemat joululaulut, Varpunen jouluaamuna, Avaruus (”Lumiukko”), Sylvian joululaulu ja Jouluyö, juhlayö ovat juuri näin mitä joulumielekkäimpiä esityksiä.
