KASEVA: Silloin kun

70-luvun puolivälissä erittäin suositun Kasevan tarinassa ei ole nimeksikään perinteisen rockunelman aineksia. Ensin neljä tavallista duunaria päättää perustaa bändin, joka treenaa kellarissaan vuosikaudet ilman, että kukaan tietää siitä mitään. Lopulta Lovelle lähetetään englanninkielisistä biiseistä kasattu demo, joka herättää yhtiön kiinnostuksen, mutta vain sillä ehdolla, että laulut käännetään suomeksi. Näin tapahtuu ja bändi, jolla ei ole edes nimeä ja joka ei ole tehnyt ensimmäistäkään keikkaa, saa valmiiksi ensialbuminsa Silloin kun. Se valloittaa radioaaallot ja sitä myydään yli 22 000 kappaletta.

Tässä vaiheessa orkesterilla on sentään jo nimi. Mikko ja Nils Jokelan sisko löytää Kalevalasta sanan kaseva, joka tarkoittaa kätevää ja näppärää. Love-pomo Atte Blom tuhahtaa nimen kuullessaan: "Vai että Kaseva? Kas kun ei Sukeva!" Keikoillekin lähdetään viimein. Jokunen niistä saatetaan tosin perua siksi, että sieniaika on juuri parhaimmillaan. Eräs ensimmäisistä esiintymisistä tapahtuu samassa konsertissa Hurriganesin kanssa. Mikko kuuntelee hetken Remua ja kumppaneita ja sanoo sitten: "Tuota bändiä ei kukaan enää muista kahden vuoden kuluttua!"

Usko omaan tyyliin, Beatlesilta opittuun stemmalauluun perustuvaan melodiseen ja kauniiseen musiikkiin on sen sijaan vahva. Ja siinä lajissa Kaseva hakee edelleenkin vertaistaan tässä maassa. Upeimmillaan tyyli hehkuu Otto Donnerin tuottaman, nerokkaita sovituksia väläyttelevän kakkosalbumin (1976) lauluissa, kuten Joku jota rakastan, Monen vuoden jälkeen ja Kun maailma elää. Levyä myydään sen ilmestyessä mukavat 17 000 kappaletta.

Ensilevy Silloin kun (1974) on toteutukseltaan amatöörimäisempi ja kömpelömpi, mutta sen sävellysmateriaali on silti poikkeuksellisen vahvaa. Aivan erityinen helmi on Asko Raivion (joka kuoli hukkumalla vuonna 1989) säveltämä epätoivoinen rakkauslaulu Tyhjää.

"Missä on Kaseva?" kyseltiin Aknestikin Suomirokkia-hitissä. Arvoitus on ratkennut, kun Tampereen enkelikuoro on palannut takaisin konserttilavoille. Ensin heitettiin keikka kotikaupungin täpötäydellä Tulliklubilla ja sitten lähdettiin Pakkahuoneelle, joka sekin oli loppuunmyyty. Sen jälkeen on sitten kierretty Helsingin Tavastiat sun muut rokkimestat.

Kasevan musiikki uppoaa edelleenkin kuin naula läpi pään.