KERKKO KOSKINEN KOLLEKTIIVI: 2

Arvio julkaistu Soundissa 9/2014.
Kirjoittanut: Visa Högmander.

Arvio

KERKKO KOSKINEN KOLLEKTIIVI
2
Johanna Kustannus

Kerkko Koskinen Kollektiivi julkaisi debyyttilevynsä vuonna 2012. Koskinen oli luonnollisesti projektin maestro lauluosuuksien jakaantuessa miehen itsensä sekä Paula Vesalan, Mannan ja Vuokko Hovatan kesken. Ultra Bran nimi nousi esiin vahvasti lauluvoittoisen kokoonpanon albumilla, mutta myös säveltäjän muutaman edellisen julkaisun jazz- ja big band -vaikutteet nousivat esiin. Kollektiivin ensimmäinen albumi oli muistutus siitä, miten paljon annettavaa Koskisella on suomenkieliselle lauletulle populaarimusiikille.

Toisella pitkäsoitolla Kerkko Koskinen Kollektiivin kokoonpano on muuttunut. Paula Vesala jäi alkuvuodesta työkiireidensä vuoksi pois kokoonpanosta ja tilalle astui Maija Vilkkumaa. Vaihdosta ei juuri huomaa − solistien tulkinta on tasalaatuista ja draamantajuista. Suurin ero debyyttiin on se, että perinteisten big band -soitinten lisäksi sähkökitara on isossa roolissa.

Lyriikoista vastaavat Maija Vilkkumaa, Paula Vesala, Yona, Anna Viitala, Anni Sinnemäki ja Erpo Pakkala. Sanat luovat vahvoja mielikuvamaisemia läpi levyn ja toimivat Koskisen välillä jopa leikittelevien sävellysten ja sovitusten kanssa debyyttilevyn tapaan mainiosti.

Kappalemateriaaliltaan 2 on musiikkia, joka on kuin tehty konserttisaleissa esitettäväksi. Koskisen sävellykset ovat teatraalisia, paikoin jopa polveilevia. Suuren osan levyn lauluista voisi kuvitella olevan peräisin musikaalista. Suurin Ultra Bra -mielleyhtymä syntyy Deja vu -kappaleen kohdalla, joka edustaa levyn suurinta yllätysmomenttia: osa kappaleista on edellislevyn materiaalia nopeatempoisempia, särökitaroiden läsnäolon myötä jopa reteästi rokkaavia. Laulu voisi olla Älä soita tänne enää koskaan -biisin serkku.

Kerkko Koskinen Kollektiivin toinen pitkäsoitto ei tarjoa mitään järisyttävän uutta Ultra Bran ja Kollektiivin historian tunteville. Mutta populaarimusiikkikentällä on paikka big band -vaikutteet, teatraalisuuden ja selkeän suomen kielen yhdistävälle musiikille. Kerkko Koskinen Kollektiivi täyttää tuon paikan kunnialla.

Lisää luettavaa