KLAMYDIA: Klamytologia

Arvio julkaistu Soundissa 11/1998.
Kirjoittanut: Mika Junna.
Njäh, njäh... Tämä on hauska, joskin massiivinen paketti bändiltä, joka olisi sensaatio, ellei olisi "vain" hurtti ja rellestävä poikapoppoo. On oikeastaan aika helppo ymmärtää miksei Klamydia ole koskaan ollut ns. kriitikkojen ns. suosikki. Klamydian kundit ovat pysytelleet teinipoikahuumorin tasolla koko häkellyttävän 10-vuotisen uransa ajan.

Arvio

KLAMYDIA
Klamytologia
Kråklund

Njäh, njäh… Tämä on hauska, joskin massiivinen paketti bändiltä, joka olisi sensaatio, ellei olisi ”vain” hurtti ja rellestävä poikapoppoo. On oikeastaan aika helppo ymmärtää miksei Klamydia ole koskaan ollut ns. kriitikkojen ns. suosikki. Klamydian kundit ovat pysytelleet teinipoikahuumorin tasolla koko häkellyttävän 10-vuotisen uransa ajan. Siis suomeksi sanottuna viina, vittu ynnä muu asialinja on ollut myös bändin linja. Klamydia on tavallaan samassa asemassa kuin Sleepy Sleepers alkuaikoinaan. Eliitti vihaa, mutta syvät kansan rivit, diggaavat ja huudattavat yhtyeen tuotantoa Toyotojensa kajareista perjantai-iltaisen pillurallin soundtrackiksi niin Oulussa, Raumalla kuin Rantasalmellakin. Klamydian albumeja on kaiken kaikkiaan lennellyt maailmalle uskomattomat yli 200 000 kappaletta. Aiheellisesti irvaillen bändi toteaakin tripla-kokoelmansa oheisvihkossa että ”Tehkää perässä!” Mitä siihen enää lisäämään. Klamytologialla on jumalattomat yli 73 biisiä. Epämääräinen lukumäärä siksi että viimeisen virallisen biisin jälkeen tulevat vielä bonuksen bonukset, eli ne kaikkein poliittisesti epäkorrekteimmat palat, joita en suosittele otettavaksi vakavasti. Tietysti paketista löytyvät sellaiset klassikot kuin Juhannuksena, Siittiöt sotapolulla ja Perseeseen. Muista nyt puhumattakaan.

Lisää luettavaa