Debyytillään Summertime ’06 pari vuotta sitten läpilyöneen Vince Staplesin toinen täyspitkä levy on hieno ja orgaaninen suunnanmuutos.
Siinä missä ensimmäinen levy oli soundiltaan kulmikas ja hälyisä, lähes epämukavalla tavalla, on Big Fish Theory upottava ja miellyttävä, pyrkien kohti jonkinlaista klubibängerinirvanaa. Levy jopa osittain onnistuu tässä pyrkimyksessä ja vielä noudattamalla suhteellisen edistyksellistä soundipolitiikkaa. Staplesin kanssa työskennelleet tuottajat, joihin lukeutuvat Zack Sekoff, Flume, SOPHIE, Jimmy Edgar ja GTA, ammentavat hienosti viime vuosien brittityyleistä grimestä dubstepiin ja Yhdysvaltain omasta konemusaperinteestä. Chicagon ja varmasti myös Detroitin vaikutus kuuluu.
Tulos on virtaviivainen ja tiukka, jo yksin 36 minuutin pituutensa ansiosta, mutta myös luontevasti hetkestä toiseen soljuvan sisältönsä puolesta. Lyyrisesti Staples liikkuu yhä kadun pimeällä puolella, mutta tällä kertaa ekonomisemmin.
Big Fish Theory on hieno irtiotto ja todistaa, että konemusan ja hiphopin liitolta on yhä lupa odottaa suuria.