Näin jokunen vuosi sitten Timo Kotipellon akustisella keikalla yhdessä Kilven Taage Laihon kanssa. Taisivat he jonkun duetonkin vetäistä molempien omien osuuksien päätteeksi. Hevi toimi akustisestikin ja keikasta jäi mukava, joskin jo hälventynyt muisto.
Blackoustic on Kotipellon ja muinoin Sonata Arcticasta erotetun Jani Liimataisen kädenojennus faneille, jotka ovat duon akustisilla keikoilla kyselleet levyn perään. Biisilistaan ja biisien järjestykseen ei juuri ole nokan koputtamista, paitsi että levyn päätösraitana Karjalan Kunnailla ei ehkä ole paras mahdollinen ja koko kappaleen tarpeellisuudenkin voi kyseenalaistaa. Sen sijaan Sleep Well ja etenkin Deep Purplen Perfect Strangers ovat parasta antia jo perustuksiltaan voimakkaina sävellyksinä. Duo hoitaa hommansa erinomaisesti ja lämminhenkisyys välittyy yllättävänkin hyvin kotosalla kuunneltuna.
Blackousticin kaltaisiin levyihin ei juuri törmää metallimarkkinoilla, ja kieltämättä ne vähän ongelmallisia ovatkin. Blackoustickin varmasti toimii parhaiten heille, jotka ovat nähneet duon keikalla äskettäin. Silti levyllä on paikkansa ainakin omassa hyllyssäni, vaikka sitä ei ehkä tule nostaneeksi esille yhtä usein kuin vaikkapa Stratovariuksen levyjä. Vaikka Blackoustic kestääkin hyvin kuuntelua, olisi sääli, jos sen tuhlaa vain taustamusiikiksi.