Jos olette pohtinut, mikä erottaa brittifolkin kelttiläisestä, niin tämä levy voi selventää asiaa, koska se on äärimmäisen englantilainen ja tulee alan korkeimpiin auktoriteetteihin lukeutuvalta tekijältä. Marry Waterson kuuluu Englannin kuuluisimpaan folk-dynastiaan: Lal Waterson oli hänen äitinsä ja Norma Waterson tätinsä.
Videotaiteilijanakin ahkera Marry teki useita hienoja levyjä veljensä Oliver Knightin kanssa, mutta nyt jo toista kertaa hänen aisaparinaan toimii kitaristi David Jaycock. Portisheadin Adrian Utleyn erittäin intiimisti ja vähäeleisesti tuottamalla albumilla vierailevat Kathryn Williams, Magic Numbersin Romeo Stoddart, PJ Harveyn vakimies John Parish ja viulisti Emma Smith, mutta kyllä tämä on Marryn show, vaikka Jaycock ansaitsee täydet pisteet varjomaisesti läsnä olevasta säestyksestään.
Watersonin tyynesti pohdiskeleva, pinnan alla riipaisevan haikea laulu välittää häikäisevästi pitkää perinnettä hänen lyriikoidensa peilatessa ikivanhoja myyttejä, satuja, taikauskoja ja hautakirjoitusten innoittamia tarinoita. Tällaista syvyyttä ei saavuta kuin monen sukupolven kautta suodattuneella tekemisellä. Mitään ei alleviivata, mutta jokainen nuotti on täynnä merkitystä ja mystistä karismaa. Milloin tämän duon pääsee näkemään Suomessa?