Tässäpä kiihoketta meille, jotka aina janoamme ”jotakin muuta”. Saksalainen Habibi Funk oli julkaisemassa edesmenneeltä algerialaissäveltäjä Ahmed Malekilta Musique Originale de Films -kokoelmaa tämän soundtrackeista, kun he saivat Malekin tyttäreltä laatikollisen isän tuntemattomia kasetteja. Ne sisälsivät Malekin filmitöistä täysin poikkeavaa kokeellista, 70/80-lukujen taitteessa äänitettyä syntetisaattorimusiikkia. Ilmeisesti äänityksiä ei oltu tarkoitettu julkaisuun, vaan kyse oli ambient-kokeiluista ja avantgardistisesta jammailusta säveltäjän omaksi huviksi. Tuottaja Flako kuitenkin innostui tavarasta kovasti ja sai valtuudet editoida ja hienovaraisia soittolisäyksiä tehden tislata demoista oikea albumi.
The Electronic Tapes toimii hyvin ja yllättää heti sillä, miten vähän se sisältää tunnistettavasti lähi-itäistä meininkiä. Sitäkin löytyy, synteettisen osaston lisäksi myös pieninä kenttä-äänityspätkinä. Lähimmäksi vertailukohdaksi nousee Popol Vuh ja muut hipahtavat saksalaiset syntikkapioneerit. Yksi nopeasykkeinen jakso viittaa Tangerine Dreamiin. Tietty elokuvallisuus vallitsee, mutta kliseettömällä ja epätyypillisellä tavalla. Avainsanoja ovat pelkistys, mystisyys ja kiehtova vapauden tunne. Kuin törmäisi johonkin vaihtoehtomaailmaan johtavaan portaaliin.