LAINEEN KASPERI: Palava kaupunki

Arvio julkaistu Soundissa 6–7/2015.
Kirjoittanut: Kaisla Leveelä.

Arvio

LAINEEN KASPERI
Palava kaupunki
Fullsteam

Oman elämänkuplansa supertähti ja -sankari Laineen Kasperi palaa levytyskantaan kolmen vuoden hiljaiselon jälkeen. Palava kaupunki on teemallisesti jatkumoa Pako-Laineelle.

Muista supersankareista poiketen Kasperi ei yritä pelastaa maailmaa, vaan tyytyy havainnoijan rooliin. Yhteiskunnan epäkohtia ja ajan ilmiöitä nostetaan esiin, mutta ratkaisujen sijaan tehdään ennemmin pesäeroa vallitsevaan ajatusmaailmaan, tyydytään fiilistelemään katujen pieniä iloja tai fantasioimaan paremmasta huomisesta.

”Ei hätää, en oo ehdolla vaaleissa, meikä ehdottelee vaan baareissa”, laulaa Laine Sopeutumaton-kappaleessa tiivistäen oman supersankariutensa ongelmat yhteen riimiin. Korjattava tiedostetaan, mutta baarit, bisset ja tissit miellyttävät arjen sankaria enemmän.

Siinä missä Pako-Laineella ihastutti taiten samplatut kitarat, torvet ynnä muut soittimet, on Palavalla kaupungilla samanniminen yhtye soittamassa rytmit elävänä. Musiikki on totutun mollivoittoista, paikoin ahdistavaa, mutta koko ajan rikasta ja raikasta. Levy on looginen jatko edeltäjälleen, mutta piirun verran parempi kaikilla osa-alueilla.


Mistä idea bändilevyyn ja millaiseksi kokemus osoittautui, Kasperi Laine?

– Ollaan pitkään vedetty livekeikkoja bändin kanssa ja tietyt biisit ovat toimineet niin hyvin, että ajateltiin että levy on tehtävä. Projektin aikana oppi muistamaan mistä hiphopissa on kysymys, ja mikä ero on musiikilla ja hiphopilla. Itse olen ajatellut, että hyvä rytmi, hyvä tarina ja motivaatio kertoa tarina riittää biisiksi tässä musiikkilajissa. Sitten kun kahdeksan jätkää laittaa tekemään sitä mikä jo riittäisi, niin musiikki vie mennessään ja pitää ruveta musiikin ehdoilla menemään. Onhan se monimutkaisempaa, mutta yhdessä soittaminen ja kerroksellinen musiikki on lähellä sydäntäni.

Palavan kaupungin lyriikat ovat teemallisesti jatkumoa Pako-Laineelle. Onko havaintoni oikea?

– Kyllä siellä varmasti on jatkumoa esimerkiksi siihen miten nähdä maailma – tuttu, arkinen ja turvallinen – uusin silmin ja löytää syvyyttä sieltä missä syvyyttä ei ole. Mulla ei ole pakottavaa tarvetta löytää joka levylle uutta tapaa sanoa, vaan nauttia siitä mitä ja miten haluaa sanoa. Minusta on hieno fiilistellä asioita, jotka eivät lähtökohtaisesti ole fiilisteltäviä.

Supersankareilla ei ole tapana vanheta. Miten on oman elämänsä supersankari Laineen Kasperin laita?

– Ainakin sen verran on tajunnut, että hommat on tehtävä. Ei voi vaan dokata baarissa, koska siinä aika menee hukkaan ja muuttuu katkeraksi vanhaksi mieheksi. Nyt musiikkia täytyy tehdä, kun sitä tuntuu tulevan ja on aikaa tehdä. Mielestäni ihmisen on järkevää suhteuttaa mahdollista jäljellä olevaa aikaa omaan tekemiseensä.

Lisää luettavaa