Esa Pietilän luotsaama yhtye on ottanut nimensä amerikkalaisten toisen maailmansodan aikana rakentamista rahtilaivoista, joilla korvattiin nopealla tahdilla saksalaisten torpedoimia brittiläisiä aluksia.
Liberty Shipin musiikissa vesi on elementtinä vahvasti läsnä, varsinkin tämän kokonaisuuden elektronisemmalla kakkoslevyllä.
Ensimmäisen levyn Wide Open Suite -sarja on aika perinteisellä otteella vedettyä freehen hiukan kallellaan olevaa soittoa – bändi vetää olemassa olevien luonnosten pohjalta, tarjoten itselleen joskus enemmän ja joskus vähemmän liekaa. Homma toimii hienosti ja itsevarmasti, mutta tässä seilataan selvästi tuttuja väyliä.
Teoksen toinen levy onkin sitten oikea täysosuma. Noises At Sea tuo miehistön palettiin elektronisia sävyjä ja astetta abstraktimman otteen. Musiikki on puhtaasti improvisoitua. Elektroniikan en muista toimineen näin hyvin sitten Goran Kajfesin X/Y -kokonaisuuden. Molempien levyjen jonkinlaisena sukulaissieluna voisi pitää Herbie Hancockin kokeiluja Sextantilla ja The Crossingilla. Ja musiikki kuulostaa huomattavasti merellisiltä ääniltä. Upeaa.
