90-luvun alussa pirteänä tyttöbändinä keinunut Little Mary Mixup on viettänyt vuosikaudet suhteellista hiljaiseloa. Toissavuotinen Shaken -ep muistutti bändin olevan yhä elävien kirjoissa ja Oliolla on jo tosi kysymyksessä. Matkan varrella kuusihenkilöiseksi yhtyeeksi kasvanut Little Mary Mixup on tänään jännittävämpi ja monipuolisempi kuin koskaan.
Olion sinänsä uhkarohkeana kuningasajatuksena on ollut, että vuosien 1997-99 aikana useissa osoitteissa äänitetyn levyn lähes jokaiselle raidalle on värvätty eri tuottaja. Mittavista riskeistä huolimatta metodi ei ole ainakaan lopputulosta huonontanut. Olio on biisiensä erilaisuudesta ja suuresta ”työntekijämäärästä” välittämättä yllättävän harmonisena soiva kokonaisuus.
Jo Shakenillä kuulluista raidoista A.W. Yrjänän tuottamalla ja herkillä pianokuvioilla varustetulla Basement Peoplella Little Mary Mixup luottaa hypnoottiseen Velvet Underground -beatiin ja Molly on 22-Pistepirkon Espe Haverisen bändille luovuttamaa pop-melankoliaa. Kari ”Puolikuu” Pesosen työstämä Show Some Promise on levyn mainiointa garage-poppia. Hurtillä sykkii lievä funk ja Guilty soi hälyistä finaaliaan lukuun ottamatta liki keskiaikaisena. Mestarirumpali Heikki Tikan tuotannollinen panos Dining With A Stranger lipuu hitaan film noirisena jazzballadina Tero Saartin flyygelitorven alleviivatessa biisin Shadowplay-sävyjä. Big Lovelta löytyvät villin ja vapaan Olion selkeimmät jäämät vanhasta naiivisti pop-rallattelevasta Mixupista.