LYIJYKOMPPANIA: Harmaita säveliä

Arvio julkaistu Soundissa 02/2005.
Kirjoittanut: Antti Luukkanen.
On mahtanut Lyijykomppanian uusilla jäsenillä olla tiukat sulkeiset perehdyttäessä synkän jynkytyksen saloihin. Harmaita säveliä on nimittäin rakennettu täsmälleen samoista aineksista kuin yhtyeen vanhakin tuotanto.

Arvio

LYIJYKOMPPANIA
Harmaita säveliä
RAM Disc

On mahtanut Lyijykomppanian uusilla jäsenillä olla tiukat sulkeiset perehdyttäessä synkän jynkytyksen saloihin. Harmaita säveliä on nimittäin rakennettu täsmälleen samoista aineksista kuin yhtyeen vanhakin tuotanto. Ainoan mukana olevan perustajajäsenen eli rumpali Moilasen kirjoittamat tekstit kertovat yhä viinasta, kuolemasta ja maailmanlopusta. Takalinjoilla verkkainen takapotku on sekin tuttu.

Puoli tusinaa kömpelöä suomimetallibändiä on pystynyt tärvelemään koko musiikinlajin maineen laahaavilla biiseillään ja typerillä teksteillään. Lyijykomppania erottuu silti yhä omana itsenään, vaikka juuri sen ja sen riveistä lähteneiden muusikoiden syytä koko buumi olikin. Se ei kuitenkaan ole koskaan rypenyt maailmantuskassa, vaan sanoituksissa on tyydytty toteamaan asioiden lohduton tila eleettä ja suurentelematta. Vähä suoranainen yhteiskuntakritiikki on sekin vain kitkerällä sarkasmilla maustettua, kuten kaikki apurahataiteilijat saavat Nälkätaiteilijassa kuulla.

Strandman täyttää Rautiaisen saappaat miehen lailla eikä Harmaita säveliä kalpene vanhaan materiaaliin verrattaessa lainkaan. Lyijykomppanialle on aina sosiaalinen tilaus. 

Lisää luettavaa