Melo-deathin ykkösnimen tasainen suoritus – Dark Tranquillityn uutuus on hyvää peruskauraa

Arvio julkaistu Soundissa 10/2016.
Kirjoittanut: Eero Kettunen.

Arvio

Dark Tranquillity
Atoma
Century Media

Rajua puhetta kehaista jotakuta alansa parhaaksi, mutta ei siitä tosiasiasta mihinkään pääse, että Dark Tranquillity on kaikkien aikojen ykkösnimi melodisen death metalin saralla. Bändin 1990-luvulla syntynyt materiaali oli paitsi merkittävän vaikutusvaltaista, myös poikkeuksellisen kestävää ja kovalaatuista. Tuntuu mahdottomalta ajatukselta, että nykypäivänä tai tulevaisuudessa löytyisi raskaan musiikin operoija, joka pystyisi luomaan lähellekään samantasoista kavalkadia albumeja ja ep-levyjä, varsinkin kun ottaa huomioon millaisen kehityskaaren nämä julkaisut piirsivät.

Dark Tranquillityn viime vuosituhat huipentui Projector-levyyn (1999). Se oli myös kiekko, joka tyylisuunnallaan määritteli bändille uuden uran, jota on seurattu näihin päiviin saakka. Siihen ei kuulunut death metalin hylkääminen, vaan hienostunut skaalan laajentaminen. 2000-luvulla Dark Tranquillity on laittanut ilmoille monia erinomaisia albumikokonaisuuksia, tuoreimpana helmenä We Are The Void (2010).

Kappaleet ovat nyansseiltaan rikkaita ja viimeisteltyjä, ja Atoman moderni selkometallisoundi miellyttää.

Atoman Encircled-avausbiisi on ilahduttavasti lähempänä edellä mainitun toissalevyn Shadow In Our Bloodia kuin Constructin (2013) For Broken Wordsia. Tehokkaan alun jälkeen syntikkavetoinen nimikappale huokuu melodisuutta ja pop-uskottavuutta. Kolmantena kuultava Forward Momentum edustaa puolestaan hieman syvempien vesien kartoitusta. Tuttuja ulottuvuuksia Dark Tranquillityn levyiltä, ja asettuvat keskenään taatusti tunnistettavaan sopusointuun.

Uudet kappaleet ovat nyansseiltaan rikkaita ja viimeisteltyjä, ja Atoman moderni selkometallisoundi miellyttää. Materiaalista ei vain jää mieleen mitään erityistä suosikkia, joka vastustamattomasti houkuttelisi palaamaan albumin pariin. Lennokas Clearing Skies pääsee lähimmäksi sellaista, mutta vain olemalla luotettavan tasokkaan julkaisun mielenkiintoisin irtiotto tajunnanräjäyttävän kärkibiisin sijaan.

En usko, että kellään Dark Tranquillityn tuntevalla on Atomasta pahaa sanottavaa. Tuskin kukaan silti lähtee rankkaamaan sitä edes bändin diskografian paremmalle puoliskolle, niin kovasta tekijästä tässä on kysymys.

Lisää luettavaa