MIKE NESS: Cheating At Solitaire

Arvio julkaistu Soundissa 05/1999.
Kirjoittanut: Antti Luukkanen.
18 vuotta punk-ikoni Social Distortionia ansiokkaasti johtaneelle Mike Nessille jäi luppoaikaa bändinsä levytysten välissä. Mies käytti sen roots-vaikutteidensa toteuttamiseen kunnianosoituksena Johnny Cashin ja Hank Williamsin kaltaisille suosikeilleen, joista viimeksimainitun You Win Againin Ness on versioinut Cheating At Solitairelle.

Arvio

MIKE NESS
Cheating At Solitaire
Time Bomb

18 vuotta punk-ikoni Social Distortionia ansiokkaasti johtaneelle Mike Nessille jäi luppoaikaa bändinsä levytysten välissä. Mies käytti sen roots-vaikutteidensa toteuttamiseen kunnianosoituksena Johnny Cashin ja Hank Williamsin kaltaisille suosikeilleen, joista viimeksimainitun You Win Againin Ness on versioinut Cheating At Solitairelle.

Idea kantrisävytteisestä albumista ei Nessin tuntien ole niinkään kaukaa haettu juttu kuin mitä voisi ajatella, sillä Social Distortionin ainutlaatuisuus perustuu nimenomaan miehekkään ja karun soundimaailman yhdistämiseen vähintään yhtä karujen ja elämäänähneisiin Nessin sanoituksiin. Sama resepti toimii tällä soolollakin, vaikka särö onkin vaihtunut steel-kitaraan. Mutta turha pelätä, että vanha punk-mies olisi miksikään toivottomaksi heinähatuksi ryhtynyt, siitä esimerkkinä I´m In Love With My Carin jymäkkä draivi. Levylle ladatut tunnelmat ovat muutenkin äärimmäisen vahvoja.

Social Distortionin uutta levyä odotellessa Cheating At Solitairesta riittää perehtymistä vielä pitkäksi aikaa, sillä ”Don´t ask me why I´m so angry/Or why I´m so disturbed/Unless you got a couple of good hours/To hear my troubling words”.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa