Maailma on tunnetusti täynnä kaikenlaista pahaa, ja sitä Mohiklaaniksi nimetty ryhmä on astunut vastustamaan, yksilön tunteitakaan unohtamatta. Kyse on pitkälti vanhan liiton punk-henkisistä muusikoista ja musiikista, jonka energisyys onnistuu pitkälti välttämään ryppyotsaisen saarnahenkisyyden, vaikka aiheet ovat vakavia.
Toki hymy nousee välillä suupieliin joistakin fraaseista ja kliseistä, mutta ne voi ottaa lajityyppiin kuuluvina. Esiin otetaan niin katulapsien asema, läheisten rakkaiden menetys kuin soittolistatkin, ja koko poppoo käy päälle kuin ylienerginen topparoikka tai tukkilaisporukka (Me tulemme taas). Joukon vanhin intiaani Pelle Miljoona tarjoilee yllättäen eteläamerikkalaishenkisen laulun Puerto Galera, vaikka turistimeininki on siitä kaukana.
Vesku Jokinen lausuu Pellen kera joukon varsinaisen ja vastaanpanemattoman ohjelmanjulistuksen päätösbiisissä Hakkaa päälle: ”Nyt hurrataan, hakkaa päälle vaan, voimahuuto kajahtaa”.
Hyvä naiset, miehet ja äijät – ehkä ihmiskunnalla on sittenkin toivoa?