MOLLY HATCHET: Silent Reign Of Heroes

Arvio julkaistu Soundissa 10/1998.
Kirjoittanut: Marko Säynekoski.
Phil McCormackin vierailusta Molly Hatchetin laulajana piti alunperin tulla vain lyhyt visiitti, mutta ilmeisesti Danny Joe Brown ei ole saanut diabetestaan hallintaan niin hyvin, että miehestä olisi keikkailemaan. Niinpä yhtye lähti tekemään uutta levyään McCormackin kanssa.

Arvio

MOLLY HATCHET
Silent Reign Of Heroes
SPV

Phil McCormackin vierailusta Molly Hatchetin laulajana piti alunperin tulla vain lyhyt visiitti, mutta ilmeisesti Danny Joe Brown ei ole saanut diabetestaan hallintaan niin hyvin, että miehestä olisi keikkailemaan. Niinpä yhtye lähti tekemään uutta levyään McCormackin kanssa.
Molly Hatchetin nimestä on oikeastaan vuosien mittaan muodostunut eräänlainen laadukkaan southern rockin tavaramerkki, joka myös velvoittaa. Silent Reign Of Heroes on tuttuun tapaan voimakasta etelän rockia ja yhtye pystyy edelleen pitämään musiikkinsa tason korkealla. Ennen kaikkea yhtye on onnistunut sävellyspuolella, sillä aloitusraita Mississippi Moon Dogin tai nimiraidan kaltaisissa kappaleissa tuntuu se tuttu bändille ominainen imu. Kaiken lisäksi McCormack on mies paikallaan tanakka- äänisenä solistina, jonka äänessä on loppujen lopuksi aika paljon samoja piirteitä kuin Brownilla.
Silent Reign Of Heroes on ainakin parhaimmillaan suurta rockin juhlaa. Esimerkiksi nimikappaleen loppupuolen kitaroiden vuoropuhelu tuntuu luissa ja ytimissä asti.

Lisää luettavaa