MÖTLEY CRÜE: Carnival Of Sins – Live

Arvio julkaistu Soundissa 05/2006.
Kirjoittanut: Marko Säynekoski.
Mötley Crüe jakaa mielipiteet tasan tarkkaan kahtia. Bändiä on helppo vihata ja yhtyeen fanit puolestaan joutuvat tuon tuostakin perustelemaan seikkaperäisesti diggailuaan. Bändin alkupään tuotannon hevimpi materiaali toki herätti kiinnostusta laajalla rintamalla, mutta yhtyeen kallistuttua suoremman rockin puolelle, metallifanit olivat jo kääntäneet kelkkansa.

Arvio

MÖTLEY CRÜE
Carnival Of Sins - Live
SPV

Mötley Crüe jakaa mielipiteet tasan tarkkaan kahtia. Bändiä on helppo vihata ja yhtyeen fanit puolestaan joutuvat tuon tuostakin perustelemaan seikkaperäisesti diggailuaan. Bändin alkupään tuotannon hevimpi materiaali toki herätti kiinnostusta laajalla rintamalla, mutta yhtyeen kallistuttua suoremman rockin puolelle, metallifanit olivat jo kääntäneet kelkkansa. Mötiköiden viime kesänä Suomeenkin ulottunut kiertue osoitti, että bändi on ennen kaikkea täysiverinen rock-yhtye, joka osaa viihdyttää. Bändi on napakka, sen kuulee konserttitallenteeltakin. Näköhavainnon puuttuessa yhtyeen kokonaisvaltainen potentiaali ei kuitenkaan pääse välittymään ja kokonaisuus jää latteaksi. Erityisiä ongelmia syntyy Mick Marsin soolojen aikana, sillä Nikki Sixxin basso ei pysty täyttämään tilaa riittävästi ja bändi soi silloin perin ohuesti. Liven biisilista on jotakuinkin sama kuin Suomessa kuultiin keikoilla. Kumma kyllä, että Dr. Feelgoodin kaltaiset tuoreemmat rockit kuulostavat vanhoja hevibiisejä herkullisemmilta, vaikka keikalla oli toisin. Sikäli Mötiköiden materiaali on arkaa, että jännite ei kestä täydellisesti alusta loppuun siitäkään huolimatta, että Tommy Lee on mainettaan tanakampi rumpali ja selkeä bändin selkäranka. Live-levy ei voi olla kovin loistokas, jos kesken kaiken ajatukset alkavat harhailla aivan muualla. Kotona tarjoilu sentään pelaa nopeammin kuin areenan baarissa.

Lisää luettavaa