Musiikki kuin koiranpaskaan astumista – James Bluntin vetovoima pysyy mysteerinä

Arvio julkaistu Soundissa 5/2017.
Kirjoittanut: Lassi Linnola.

Arvio

James Blunt
The Afterlove
Atlantic

Hahmona James Blunt on ehdottomasti yksi modernin pop-kulttuurin kiinnostavimmista. Harva meistä onnistuu siirtymään rauhanturvaajajoukkojen kapteenista Grammy-ehdokkuuksia kahmineeksi muusikoksi. Aluksi kaikki näyttikin hyvältä. Suosio on kuitenkin häilyväistä, ja pian James Blunt äänestettiin maailman neljänneksi raivostuttavimmaksi asiaksi. Jopa koiranpaskaan astuminen koettiin miellyttävämmäksi kokemukseksi kuin erään tietyn ex-upseerin kuuleminen radiosta.

Huolellisen uudelleenbrändäyksen (ja usean härskin twiitin) tuloksena James Blunt on pitkästä aikaa asemassa, jossa hänestä on jopa sallittua pitää – hieman ironisesti, tietenkin. Vaan miten mahtaa mies hyödyntää uudesti löydetyn suosionsa?

Ei niin mitenkään. The Afterlove on elähtänyt kokoelma nimekkäitä sävellyskumppaneita, modernia tuotantojälkeä sekä kappaleita, jotka eivät yksinkertaisesti vain ole hyviä. Viileän elektroninen California ja poliittisesti latautunut Someone Singing Along ovat levyn ainoat hetket, jotka saavat aikaan edes jonkinlaisen tunnevasteen. Yksityiselämästään huolimatta James Blunt on muusikkona tällä hetkellä kaikkea muuta kuin kiinnostava.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa