Mahtipontisuus ei yleensä ole ensimmäinen sana, joka kireää ja nopeaa metallia puristavien levyjen yhteydessä mieleen putkahtaa. Kaava menee rikki, sillä myGRAIN on uudistanut sointiaan ennakkoluulottomasti aiempaa laveammalle. Vaikka kuinka ärjynä vedetään, jylhää ja suurieleistä tuntuu syntyvän.
Nyt on soittajilla kiire. Kolmannella levyllä myGRAINin metalli on jyrkkyydestään huolimatta todella melodista ja etenkin monipuolista. Suvantokohtaa hidasteluineen ja hetkellisine hempeilyineen vilahtaa kiivaiden soolosektioiden ohella räväkämmän metallin seassa. Biiseissä on jopa popmaisia ratkaisuja. Välillä nykäistään ja kääntyillään liki meshuggahmaisesti. Kaikki tämä johtaa siihen, että myGRAIN kuulostaa tällä albumilla sekä soitollisesti että sävellyksellisesti huomattavan taitavalta porukalta.
Erityisen hienoa on monipuolisuus, sillä jäätpä kuuntelemaan mitä soitinta tahansa, variaatiota ja odottamattomia ratkaisuja on hetken päästä luvassa. Nykypäivän metallia vaivaava yhteen muottiin lanaaminen biisillisesti ja tuotannollisesti ei todellakaan koske tätä albumia.
Kiirettä saattaa pitää kohta muutenkin kuin otelaudoilla. Kaikki palaset ovat kohdallaan suurempaan huomioon niin kotimaassa kuin sopivan iskuetäisyyden päässä muuallakin.
