Tämän hallitun ja levollisen tupla-albumin jäljiltä on hieman pöllämystynyt olo. Mitä juuri kuulin? Sama kysymys heräsi jo Joose Keskitalon esikoisalbumista. Nyt myönteinen hämmennys ei aiheudu musiikin rujoudesta tai hengellisen makaaberiin risteyttävästä laululyriikasta. Ilmioutous on pantu sivummalle pois pakottoman ja taitavankin tekemisen tieltä.
Julius Caesarin anatomia on kehittymistä pelkäämättömän taiteilijan tekosia. Keskitalon itsensä taltioimassa äänimaisemassa ainoatakaan soitettua ääntä tai laulettua tavua ei ole hukattu tuherteluun. Ihailtavaan meditaatiosvengiin soitossaan yltävä The Mystic Revelation Of Teppo Repo -trio tekee tästä bändilevyn. Hienot sovitukset lentävät hauraasta laulelmasta riehakkaan mustalaisgospelin kautta folkjazz-taivaaseen.
Tätä musiikkia kannattelee rauhan arkkitehtuuri ja lempeän mystiikan energia. Ruumiit, syöpäläiset ja muut kuoleman näyt toki kulkevat kuvavirrassa mukana. Joose Keskitalo asettautuu jo nimilaulussa taloksi olevaisen myyttiselle puolelle. Ruumiinkappaleista syntyy maailmankaikkeus. Sammuneen ympärille sommitellut viinapullot sisältävät viestin toisesta todellisuudesta. Levyn päättävä Tietoisuus päätyy rohkaisevaan mottoon: ”kulkekaamme yhdessä”. Pelolle ei pidä antaa valtaa, vaikka vastassa on suuri tuntematon.
