Neil Young jatkaa arkistojensa louhimista. Pitkästi yli kaksituntinen tuplalive Bluenote Café on jo neljäs menneitä muisteleva julkaisu The Archives, Vol. 1: 1963-1972 -jättiläisen (2009) jälkeen. Useilta keikoilta koostetun levykaksikon pääosassa on alun perin Neil Young & The Bluenotesin tekemänä julkaistun, mutta Harold Melvin And The Bluenotes -vokalistin ärähdettyä myöhemmin yksin Neil Youngin albumiksi merkityn This Note’s For Youn (1988) materiaali.
This Note’s For You oli ilmestyessään levy-yhtiökärhämien rasittaman vuosikymmenen virkeimpiä Young-julkaisuja. Etenkin Transin (1982) teknokokeilun ja Everybody’s Rockin’ -albumin (1983) rockabillynostalgian rinnalla puhallinsekstetin lennättämä juureva ja jatsinenkin svengi tuntui todella raikkaalta. Sama pätee levyä esitelleen, loppuvuodesta 1987 kesään 1988 ulottuneen kiertueen taltiointeihin. Kauttaaltaan upeasti kitaroiva Young ja orkesterinsa ovat ne tunnusbiisinsä mukaiset Ten Men Workin’, joilta taittuvat yhtä notkeasti jopa alkuperäisestä Fleetwood Macistä muistuttava blues, big band swing, rullaava boogie ja silkka soul.
Huomattava osa ilmeisen loputtoman arkistosarjan tähänastiseksi helmeksi paljastuvan Bluenote Cafén biiseistä on Neil Youngin virallisille levyilleen kelpuuttamattomia lauluja. This Note’s For Youn sessioissa syntynyt Crime In The City sentään päätyi hiukan myöhemmin Freedomille (1989).