Northerin pojat tuskin ovat tarkoittaneet levynsä nimeä retoriseksi heitoksi, jolla viitataan niin yhtyeeseen itseensä kuin siihen erääseen kovin mieluisaan vertailukohtaan, joka yhä nousee usein esille puhuttaessa Northerista. Bändi on hakenut ahkerasti pesäeroa heimoveljiinsä, löytänyt oman polkunsa pään ja pyrkinyt toteuttamaan itseään nimenomaan valitsemallaan tiellä. Jos yhtyeen edellinen levy oli päänavaus selkeämmin Northerin itsensä näköiselle musiikille, tilanne on jälleen jossain määrin hämmentävä.
Norther on sulavalinjainen ja näppärä death-bändi, jonka kappaleet vilisevät luonnikkaita yksityiskohtia. Bändi tarjoilee reilun annoksen metallista vyörytystä ja periaatteessa takoo naamaan tavalla, jonka kohdalla ei tarvitse esittää lisäkysymyksiä. Till Death Unites Us ei kuitenkaan sytytä samalla tavalla kuin vaikkapa yhtyeen edellinen levy.
Kenties bändiltä on ainakin jollakin tasolla odottanut selkeämpiä päänavauksia, joiden turvin sen omaleimaisuus saavuttaisi tukevamman jalansijan. Aivan näin pitkälle kehitys ei ole ainakaan vielä yhtyettä vienyt. Northerin massiivisissa biiseissä on onneksi niin paljon yksityiskohtia nypittävänä, että niiden parissa pärjää komeasti bändin seuraavaan levyyn.