OLAVI UUSIVIRTA: Me ei kuolla koskaan

Olavi Uusivirran Nuoruustango oli hapuileva debyytti, mutta viimeksi lähinnä filmitähtenä ja tv-juontajana ahkeroinut laulaja-lauluntekijä on kakkosellaan kuin uudestisyntynyt. Uusivirta yllättää vähälukuisen mutta sitäkin napakamman soittajiston säestämänä kaikin puolin positiivisesti.

Olavi Uusivirta on kasvanut myös tekstittäjänä. Me ei kuolla koskaan -albumin luontevan pophittistä nimiraitaa seuraava Ala vetää on lievästi samuliputroisenakin mainio laulu pesäerosta silloin, kun tiet eivät erkane kliseisesti ystävinä. Hieman romanttisempien tuntojen lomassa tulee peilatuksi myös nykyihmistä riivaavien yltäkylläisyyden ja keskittymiskyvyttömyyden synnyttämä irrallisuus. Aina siellä -kappale puolestaan iskee yksinkertaisuudellaan, On niin helppoo olla onnellinen tuo laulunsa fraseerauksella mieleen Dave Lind-holmin ja Sä et tiedä mitään on albumin painavimpana biisinä suorastaan Stooges-henkinen vyörytys.

Me ei kuolla koskaan on ilahduttavan naseva ja puhuttelevakin poprocklevy. Sen uskottavuus on Don Huonot- ja Egotrippi-sävyineenkin toista luokkaa kuin useimpien urallaan samassa vaiheessa olevien bänditulokkaiden pinnalta katsoen rankemmat äänitteet.