OLAVI UUSIVIRTA: Nuoruustango

Hämmästyttävää, miten vähän nuoren lauluntekijän debyyttilevy kuulostaa tuoreelta, innostuneelta tai persoonalliselta. Herää ajatus, että suurelle levy-yhtiölle pääseminen ei välttämättä ole onnenpotku aloittelevalle artistille. Kaikki ensilevyn tekemisen into, omaa linjaa etsivä ääni ja viehättävä rosoisuus on tallautunut tuotantokoneiston alle. Aivan kuten Olavi itse lymyää jossain promokuvien meikkien ja harkitunryppyisten imagovaatteiden alla.

Jotenkin surullista. Vaikka iloitahan siitä pitäisi, että Olavilla on käynyt näin hyvä tuuri. Hänellä on tämän levyn myötä kaikki todennäköisyydet menestykseen, mutta se ei valitettavasti muuta miksikään sitä seikkaa, että Nuoruustango on varsin huono albumi. Näistä biiseistä ei saa oikein mitään irti. En tiedä yhtään sen paremmin, kuka Olavi on tai mitä hänellä on annettavanaan, kuin tiesin ennen levyyn tutustumista. Kuulen vain hyvin tuotettua, kesysti sovitettua musiikkia ja tuhansista hittibiiseistä tuttuja sointu- ja melodiakulkuja. Kent, Don Huonot, Egotrippi, Aki Sirkesalo. You name it, Olavi sounds like it.

Ei tätä kuitenkaan voi pelkästään persoonattoman tuotannon piikkiin laittaa, sillä ei Olavin sävellyksissäkään suuremmin ideaa ole. Sanoitukset ovat kuitenkin ihan toimivia ja Olavin laulussa varsin persoonallinen ote.

Lopulta ainoa asia, josta tulen tämän muistamaan on levyn aloittava demomainen versiointi Dave Lindholmin Jatsikansa tulee -biisistä. Siitä voi kuulla, että tällä levyllä kuitenkin soittaa lauma musiikinteosta innostuneita nuoria.