PANTERA: Far Beyond Driven – 20th Anniversary Edition

Arvio julkaistu Soundissa 3/2014.
Kirjoittanut: Timo Isoaho.

Arvio

PANTERA
Far Beyond Driven – 20th Anniversary Edition
Rhino Records

Armottomana keikkakoneena tunnettu Pantera eli jännittäviä aikoja loppuvuodesta 1993, sillä metalli kouristeli henkitoreissaan jättimäisen grungetsunamin ja Nine Inch Nailsin kaltaisten alternative/industrial-yhtyeiden läpimurtojen jäljiltä. Cowboys From Hellin (1990) ja Vulgar Display Of Powerin (1992) grooveryskäysten ansiosta Panteran fanipohja oli kuitenkin jo niin laaja, että metallin alennustilasta huolimatta teksasilaisten seuraavasta pitkäsoitosta odotettiin lopullista läpimurtoa, yhtyeen omaa Black Albumia.

Panteran aggressiivinen ja mahdollisimman ei-kaupallinen vastaus saapui Far Beyond Driven -albumin muodossa maaliskuussa 1994 nousten suoraan USA:n listaykköseksi.

Tuolloin kaksikymmentä vuotta sitten innolla suoritettu ensikuuntelu paljasti, että Panteran tutut tavaramerkit – Vinnie Paulin kekseliäät rumpukuviot, Dimebag Darrellin murskaavat moottorisahariffit ja Phil Anselmon melodinen karjunta – olivat edelleen tallella. Ykköskorin junttaukset, esimerkiksi Becoming, I’m Broken ja Slaughtered, vakuuttivat kyynisemmänkin vastaanottajan. Keväällä 1994 mieleen nousi jopa niin juhlallinen ajatus, että Panteralta saattaisi löytyä valmiudet koko metalli-skenen pelastamiseen.

Tänä päivänä, Far Beyond Drivenin 20-vuotispainoksen äärellä, ei enää hymyilytä yhtä leveästi. Kasvoivatko Panteran paineet sittenkin liian koviksi? Vajaan tunnin mittaisena reilusti ylipitkä Far Beyond Driven on epätasainen, sillä mainittujen ässävetojen lisäksi albumilta löytyy myös yllättäviä pohjanoteerauksia. Pahimmin kiville rysähtää kaikkien kovanaamojen kuninkaan Ted Nugentin biisille kumartava Good Friends And A Bottle Of Pills, jonka punainen lanka on pahan kerran kateissa. Karmeuden kruunaa kuutamolla uiva Anselmo, jonka puhelaulu ja kirkuminen harhailevat vähintään yhtä päättömästi kuin koko kappalekin.

Pantera on tuottajansa Terry Daten kanssa varmasti miettinyt kappaleiden sovituksia kerran jos toisenkin. Sen vuoksi ihmettely sallittakoon: Miksi esimerkiksi vaisun kertosäkeen omaava Hard Lines, Sunken Cheeks kestää seitsemän minuuttia, kun Becoming saapuu maaliin yli puolet nopeammin?

Mukana saapuva bonuslevy nostaa arvosanaa yhdellä pykälällä. Far Beyond Bootleg – Live From Donington 1994 esittelee vihaisessa iskussa olevan Panteran eikä Fucking Hostilea, Walkia tai Cowboys From Helliä voi olla kumartamatta tänäkään päivänä.


 

Olen naimisissa musiikin kanssa ja rakastan soittamista enemmän kuin koskaan. Usko tai älä.

Soundi haastatteli Pantera-rumpali Vinnie Paulia Tukholmassa.
Onneksi olkoon. Täytit juuri viisikymmentä vuotta.



– Tarkoitat varmaan 39 (naurua)? Ääh, ikä on vain numero. Minähän olen edelleen yhdeksäntoistavuotias. En ole vieläkään löytänyt sydämeni valittua eikä minulla ole lapsia… No, olen naimisissa musiikin kanssa ja rakastan soittamista enemmän kuin koskaan. Usko tai älä.



Far Beyond Driven teki historiallisen tempun noustuaan USA:n albumilistan kärkeen tasan kaksikymmentä vuotta sitten. Yksikään niin rankka metallialbumi ei ollut aikaisemmin kyennyt samaan.


– Valtavirtalehti Billboard teki meistä ison jutun otsikolla ”Pantera: supertähdiksi salamavauhdilla”. En todellakaan tiennyt, että olisiko silloin pitänyt itkeä vai nauraa… Pantera perustettiin 80-luvun alkupuolella ja kiersimme monena läpimurtoa edeltävänä vuonna kuin heikkopäiset. Niin, salamavauhdillapa hyvinkin!



– Meillä oli loppuunmyyty konsertti New Yorkissa, kun saimme kutsun saapua levy-yhtiömme presidentin puheille. Mietimme, että mikähän nyt on hätänä. Hän aloitti: ”Hyvät herrat, minulla on kunnia kertoa, että albuminne on noussut suoraan USA:n listaykköseksi ja se on jo ylittänyt platinarajan”. Se oli unohtumaton hetki, mutta vain muutaman tunnin kuluttua nousimme faniemme eteen kuin mitään kummempaa ei olisi tapahtunut! Business as usual…



Mikä oli tavoitteenne Far Beyond Drivenin suhteen? 



– Vulgar Display Of Power onnistui lähes täydellisesti ja ainoa tavoitteemme oli kirjoittaa vielä sitäkin kovempi levy. Uppouduimme isäni omistamaan nashvillelaiseen nauhoituskompleksiin ja keskityimme vain ja ainoastaan albumin tekemiseen – kukaan ulkopuolinen ei päässyt studioon. Piiskasimme toisiamme armottomasti niin kauan kunnes Far Beyond Driven tuntui lyömättömältä.



Näin jälkikäteen: kaduttaako sinua mikään Far Beyond Driveniin liittyvä asia?



– Muistan tämän kuin eilisen päivän: kirjoitimme yksitoista parasta mahdollista biisiä ja lisäsimme mukaan Black Sabbath -laina Planet Caravanin. Meistä tuntui silloin, että tässä se on, nimittäin julmetun kova metallialbumi. Enkä ole muuttanut mielipidettäni vieläkään!

Teksti: TIMO ISOAHO

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa