Pate Mustajärvi on laaksojen ja kukkuloiden mies. Kun Pate saa oikean biisin laulettavakseen, kukaan ei pysty ylittämään hänen tulkintaansa. Mutta silloin, kun biisin sanoitus on kliseinen, sävellys vähän sinne päin ja poljento väkinäistä, Pate supistuu yhtä pieneksi kuin ne sadat häntä vuosikymmenten varrella kopioineet suomirokkarit.
Mustajärven kymmenes sooloalbumi Taivas on täynnä sisältää monenlaisia hetkiä, ja luojan kiitos, myös niitä hyviä. Levyn musiikillinen skaala vaihtelee suomirockista countryn kautta kansanmusiikkiin ja Bruce Springsteen -vaikutteiseen kasarifiilistelyyn. Levyn tarinat käsittelevät iloa ja surua, rakkautta ja sen menetystä, ikävää ja toivoa. Suomalaisuutta tihkutaan, välillä kulunein keinoin, välillä hyvinkin uskottavasti.
Keskitytään onnistumisiin. Radiohitti Ei luotu kestämään vielä putoaa ok, vaan ei klassikko -kategoriaan, mutta kun Pate alkaa herkistellä, syntyy upeaa jälkeä. Älä anna mun odottaa onnistuu miehekkään rouheutensa ansiosta. Rakkauden tunari ja Taivas on täynnä kuvaavat harhapoluille kulkeneen miehen itsesääliä uskottavan osuvasti, ja albumin päättävä pianoballadi Suuri huijaus voisi hyvinkin olla 1980-luvulla kynäilty suomirockin kadonnut klassikko.
Nautitaan niistä.
