Maltalaista, italialaista ja egyptiläistä sukua oleva Chathamin britti Molinari solahtelee mielenkiintoisen huolettomasti tyylilajeihin amerikkalaisesta rock’n’rollista ja protestilaulajista postpunk-särmäiseen kitarapoppiin. Kartan ulkopuolisena oman tien kulkijana hänet on saattanut nähdä esiintymässä Ameriikan raiteilta ja Tampereen Telakalta Jools Hollandin tv-vieraaksi ja aina Lontoon mittaville Meltdown-festivaaleille asti. Monista valovoimaisista yhteistyökumppaneista neljännellä albumilla ovat mukana tuottaja Tchad Blake sekä vierailevat kitaristit Dan Auerbach ja Barrie Cadogan.
Kaikkiaan viidentoista taustamuusikon ryhmästä huolimatta Theosophya hallitsee Molinarin oma presenssi ja lauluääni, joka taipuu P-K Kerästä muistuttavasta äänensärmästä Everly- tyyliseen kantripopin veisuuseen. Uskonnollis-mystisestä otsakkeesta huolimatta albumi on omaperäisen juurevaa ja rempseästi etenevää urbaanifolkia tai bluespohjaista revittelyä. Vilkkaan kiertelijän ja vetovoimaisen lavaesiintyjän studioduunissa on vähän levottomuuden ja väkisin paneutumisen makua, joka korostaa enemmän laulujen tavanomaisimpia puolia kuin virkeintä potentiaalia.